Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Glyfosaatti on maailman käytetyin torjunta-aine ja Roundup rikkaruohomyrkyn aktiivinen ainesosa. Suomessa yli puolet käytetyistä rikkakasvien torjunta-aineista on glyfosaattia, jolla käsitellään vuosittain neljännes peltopinta-alasta. Myös kaupunkien katukiveysten rikkaruohoja tuhotaan glyfosaattiruiskutuksilla. Suomalaisiin metsiin ja pelloille sitä ruiskutellaan huolettomasti, koska käyttöä suositellaan eikä varoituksia juuri anneta. Suomessa glyfosaatti on erityisen haitallista, koska se kylmän sään takia viipyy pitkään maaperässä ja sitä on todettu kertyvän vesistöihin. Glyfosaatti lisää myös haitallisia homeita kasvustoissa. Tilanne on herättänyt huolta, ja ympäristövaikutuksia selvitellään.
Glyfosaatin vaikutus perustuu tietyn kasvientsyymin estoon. Ihmisellä ja eläimillä ei ole vastaavaa entsyymiä, joten glyfosaattia on markkinoitu ongelmattomana torjunta-aineena ja käytetty sen takia ylenmäärin. Vaaratonta se ei ole. Vaikka myrkyn vaikutus kasvien aminohapposynteesiin ei kohdistu suoraan ihmiseen, myrkky vahingoittaa tätä synteesiä ihmisen elintärkeissä bakteereissa, jotka vaikuttavat suoliston terveyteen ja immuniteettiin.
Erityisen vaaralliseksi glyfosaatin tekee juuri huoleton käyttö. Sitä ruiskutetaan kasveihin jopa juuri ennen sadonkorjuuta ja käytetään myös edistämään viljojen tuleentumista.
Valtaosa aineen riskinarvioinnista on valmistajan tekemää ja yksipuolista. Roundupin muut aineosat tehostavat glyfosaatin vaikutuksia, joten pelkän glyfosaatin tutkiminen ei riitä myrkkyvaikutuksen selvittämiseen. Pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ihmiseen ei ole varmuutta, koska valmistajan vakuutuksiin haitattomuudesta on uskottu, eikä pitkäaikaistutkimuksia juuri ole. Glyfosaatin epäillään kuitenkin häiritsevän ihmisen hormonitoimintaa ja aiheuttavan DNA-vaurioita, keskenmenoja ja sikiövaurioita. Eläinkokeiden perusteella pitkäaikainen altistuminen glyfosaatille on haitallista maksalle ja munuaisille ja lisää voimakkaasti syöpäriskiä. Glyfosaatti estää maksan sytokromi P450-entsyymin (CYP) toimintaa ja häiritsee siten maksan detoksifikaatiota. Tämä tekee kaikista kehoon päätyvistä myrkyistä entistä vaarallisempia, koska niiden käsittely maksassa heikentyy. Maksassa on useita erilaisia CYP-entsyymejä, joita tarvitaan vieraiden kemikaalien käsittelyn lisäksi tärkeisiin toimintoihin kuten sappihappojen, kolesterolin ja steroidihormonien synteesiin ja D3-vitamiinin aktivaatioon.
Vaikka glyfosaatti ei estä viljelykasvien kasvua, se vaikuttaa niiden aminohappohapposynteesiin, jolloin syntyy esimerkiksi vähemmän välttämättömiä aminohappoja. Käsiteltyjä kasveja syövä ihminen saa näin heikompaa ravintoa.
Saksassa on yhdistetty karjan lisääntyneet Clostridium-infektiot ja siipikarjan salmonella glyfosaattiin. Infektiot aiheuttavat antibioottien tarvetta, lisäävät resistenttien kantojen syntyä ja vaikuttavat näin ihmiseenkin.
Luomutuote tarjoaa paremman vaihtoehdon. Viljelyssä ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita, joten kasvit ovat tavanomaisia puhtaampia. Sataprosenttista puhtautta ei voi enää taata kaukolaskeumien takia.
DDT MYRKYTTÄÄ VIELÄKIN
DDT-hyönteismyrkkyä pidettiin aikoinaan yhtä turvallisena kuin nyt glyfosaattia, kunnes totuus paljastui, ja aine kiellettiin useissa maissa, myös Suomessa. DDT kertyy maksaan ja munuaisiin häiriten maksaentsyymien ja hormonien toimintaa. Seurauksista kärsitään edelleen, koska DDT:n hajoamistuotteet DDE ja DDD ovat erittäin pysyviä ja niitä on kaikkialla maapallolla maaperässä ja vesistöissä. Tutkijoiden mukaan korkeat DDE-tasot lisäävät mm. Alzheimerin taudin riskiä. Espanjalaistutkimuksessa löydettiin odottavien äitien istukoista keskimäärin kahdeksaa torjunta-ainetta, eniten DDE:tä ja lindaania.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin Terve maksa -kirja nyt -15% alennuksella alennuskoodilla ”tervemaksa”!
Lisää koodi ”tervemaksa” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus astuu voimaan.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti