Kukkaterapian on kehittänyt 1930-luvulla englantilainen lääkäri Edward Bach, joka oli perehtynyt sekä koululääketieteeseen että homeopatiaan. Lääkärintyössään Bach tuli siihen tulokseen, että sairastuminen on itse asiassa aina psyykkinen tapahtuma. Edward Bachilla väitetään olleen yliluonnollisia kykyjä; hänen kerrotaan esimerkiksi tienneen yleensä kysymättä, mikä vastaanotolle tullutta potilasta vaivasi. Intuition avulla, ilman tieteellisiä tutkimuksia, Bach löysi 38 kasvia, joiden hän tiedosti vastaavan 38:aa tunnetilaa. Näistä kasveista valmistetaan 38 erilaista kukkaterapian uutetta. (Tarkasti ottaen Bachin käyttämiä kasveja on 36. Hevoskastanjasta valmistetaan kahta erilaista uutetta, toinen kukista ja toinen silmuista. Ainoa uute, joka ei ole peräisin kasvikunnasta, on “kalliopuron vesi”).
Bach oli lääkärintyössään havainnut, että samaa tautia sairastavat ihmiset eivät läheskään aina parane samalla hoidolla ja lääkityksellä. Toisaalta persoonallisuudeltaan toistensa kaltaiset ihmiset reagoivat hyvin samoihin hoitoihin, vaikkei heitä vaivaisikaan sama tauti. Kukkaterapia perustuu suureksi osaksi tähän oivallukseen.
Kukkaterapian harjoittajaa ei kiinnosta ensisijaisesti tauti ja sen oireet, vaan se, millaisia tunnetiloja sairaus herättää. Pelkääkö potilas? Kieltääkö hän sairautensa ja on ylenmääräisen aktiivinen? Onko hän päinvastoin uupunut, poissaoleva tai täysin passiivinen? Ärtyykö hän helposti? Vaivaako häntä itsesääli? Onko hänen vaikea hyväksyä itseään sairaana?
Tunnetilan mukaan potilaalle valitaan – tai hän valitsee itselleen – yhden tai useamman uutteen, joita hän nauttii, kunnes tuntee olonsa paremmaksi.
Kukkauutteiden valmistustapa on erikoinen. Sitä kutsutaan “aurinkomenetelmäksi”. Kasveista käytetään vain kukat (poikkeus: hevoskastanjan silmut). Vastapoimitut kukat laitetaan lähdevedellä täytettyyn lasimaljaan, joka asetetaan maahan aurinkoiselle paikalle yhdeksi päiväksi. Sen jälkeen kukat poistetaan varovasti ja itse uute valmistetaan lisäämällä käytettyä lähdevettä konjakkiin (suhde: 2 tippaa vettä, 30 ml konjakkia). Tällä tavalla saadut perusuutteet laimennetaan edelleen ennen käyttöä vesi-alkoholiseoksella (suhde: 4 tippaa uutetta, n. 10 ml alkoholia, n. 40 ml vettä). Laimennettua uutetta nautitaan tipoittain. (Parin uutteen kohdalla käytetään aurinkomenetelmän sijasta ns. keittomenetelmää, jossa kasvinosat keitetään vedessä; jatkokäsittely on molemmissa menetelmissä sama).
Edellä esitetystä selviää, että kukkaterapia on itse asiassa ei-materialistinen hoitomuoto. Käytetyt uutteet eivät sisällä kasvissa olleita aineita lainkaan; siinä suhteessa ne ovat verrattavissa homeopatian korkeisiin laimennoksiin, vaikka valmistustapa onkin toinen.
Kokemusperäisesti kukkaterapia on todettu tehokkaaksi, paitsi kaiken ikäisille ihmisille vastasyntyneistä vanhuksiin, myös eläimille ja jopa kasveille; eräät puutarhurit ovat lisänneet tilanteeseen sopivia uutteita istutettujen kasvien kasteluveteen, ja havainneet näiden kasvien menestyvän paremmin kuin pelkällä vedellä kasteltujen!
Kukkaterapian toimintamekanismi on tieteelle arvoitus, mutta menetelmällä on monia kiistämättömiä etuja. Se on täysin vaaraton ja kaikille sopiva. Se on halpa. Se soveltuu hyvin itselääkintään. Haittavaikutuksia ei ole silloinkaan, jos käytetään erehdyksessä väärää uutetta tai annostusta. Menetelmää voidaan käyttää rinnan minkä tahansa virallisen tai vaihtoehtoisen hoidon tai lääkityksen kanssa. Se sopii sekä sairaille että terveille.
Mainittakoon erikseen hätätipat, viiden kukkauutteen valmis sekoitus, jota käytetään ensiapuna kaikentyyppisissä ja kaikenasteisissa paniikkitilanteissa, oli sitten kysymyksessä onnettomuus, esiintyminen tai elämän käännekohta.
Useilla tahoilla on pyritty kehittämään uusia kukkauutteita alkuperäisten 38:n lisäksi. Tunnetuimmaksi on tullut kalifornialainen kukkauutteiden sarja, jota usein käytetään yhdessä alkuperäisen englantilaisen sarjan kanssa. Suomessa on Frantsilan luomuyrttitilalla kehitetty suomalaisista kasveista kukkauutesarja.
Itse asiassa jokainen meistä voisi esteettä kokeilla kukkauutteiden valmistamista ja nauttimista ja käyttää siihen mitä tahansa kasvia, vaikkapa lempikukkaansa, kunhan ei käytä myrkyllisiä kasveja.
Suomessa kukkaterapia ei ole vielä niin tunnettu kuin Keski-Euroopassa, Kanadassa tai Yhdysvalloissa; kukkauutteiden myynti ja käyttö on meillä vielä suhteellisen vähäistä, mutta kasvavaa.
Artikkeli: Provita Oy:n luontaistuotealan ammatillinen koulutus. Luonnonmukaisen terveydenhoidon kurssi (Lääkintäjärjestelmät. FM Marketta Hoogesteger. Ravitsemusterapeutti, MMM Marja Ruuti. 2016).