Aikuisen ihmisen elimistössä on noin 1,5 kilon verran mikrobeja, joista suurin osa on bakteereja ja sijaitsee suolistossa. Erilaisia bakteerilajeja voi suolistosta löytyä eri arvioiden mukaan 1000-2000. Ihmisen elimistössä onkin jopa kymmenen kertaa enemmän bakteerien soluja kuin kehon omia soluja. Bakteeristoa voitaisiin kuvata jopa itsenäiseksi elimeksi, sillä se on aineenvaihdunnallisesti erittäin aktiivinen.
Meillä jokaisella on hyvinkin yksilöllinen bakteerikanta ja sen koostumukseen vaikuttavat mm. perimä, puolustusmekanismit ja syöty ravinto. Bakteerikannan diversiteetti eli monimuotoisuus on yhdistetty parempaan terveyteen ja se voi suojata ihmistä monilta sairauksilta. Arvokasta bakteeristoa uhkaavat monet tekijät nykyisissä elämäntavoissa, kuten esimerkiksi huono ruokavalio, antibiootit, ympäristömyrkyt ja stressi.
Aikuisella 80-90 % mikrobistosta koostuu firmikuutti ja bakteroidi –bakteeriryhmistä. Firmikuutti-ryhmää edustaa mm. laktobasillit ja bakteroidi-ryhmää nimensä mukaisesti eri bakteroideslajit. Eri bakteerilajien osuudet vaihtelevat ruoansulatuskavassa. Ohutsuolessa vallitsevia lajeja ovat laktobasillit, enterokokit ja enterobakteerit. Paksusuolessa bakteerien määrä lisääntyy ja siellä yleisimmät bakteerilajit ovat Bacteroides, Eubacterium, Bifidobacterium, Clostridium ja Fusobacterium. Probioottivalmisteissa käytetään tyypillisesti Lactobasillus ja Bidibacterium –kantoja, sillä näiden hyödyistä suolistolle löytyy eniten tutkimuksia.
Mikrobiomi käsite tutuksi = eri mikrobien muodostama kokonaisuus / ihoa ja eri ruumiinonteloiden limakalvoja asuttavia monimuotoisia bakteeriyhteisöjä / tietyn elinympäristön mikrobisto ja sen geenistö. Suoliston bakteerikannasta voidaan siis käyttää myös termiä suoliston mikrobiomi.
Artikkeli: Provita Oy:n luontaistuotealan ammatillinen koulutus. Luonnonmukaisen terveydenhoidon kurssi (Vatsa ja suolisto. Marja Ruuti. Susanna Juvonen. 2016).