Maitohappobakteerit ja prebiootit – Miten ihmisen probioottinen bakteerikanta kehittyy?
Kulkiessaan synnytyskanavan läpi syntyvä lapsi saa äidiltään ensimmäisen probioottisen bakteerikannan, josta sittemmin kehittyy lapsen suoliston bakteerifloora. Keisarinleikkauksella syntyvät lapset jäävät tätä kokemusta paitsi ja niinpä heidän suolistoflooransa kehitys viivästyy. Heille kehittyy muita useammin ripulia varhaislapsuudessa.
Keskosille ja täysiaikaisille vastasyntyneille on annettu tutkimuksissa maitohappobakteereita ja niitä on todettu olevan lapsen ulosteessa vielä 2–4 viikon kuluttua annostuksen loputtua. Pysyvä bakteerikannan muodostus lienee mahdollista näin ulkoapäin tuotunakin.
Terveen aikuisen ruuansulatuskanavassa (suusta peräaukkoon) on kilon verran probioottisia bakteereita. Probioottisia bakteereja on myös muualla kuin suolistossa. Hyviä probioottisia bakteereja on ihossa noin 200 g, keuhkoissa ja emättimessä kummassakin 20 g, nenässä 10 g ja silmissä noin 1 g. Siitä huolimatta nykyajan lasten ja nuorten on usein vaikea saada riittävä hyvien bakteerien kanta itseensä – syynä on liiallinen hygienia. Esihistoriallisella ajalla ihmisen probioottinen bakteerikanta paljon suurempi kuin nykyään. Allergioiden lisääntyminen selitetäänkin nykyisin yhä useammin liiallisen hygienian lisääntymisellä ja ravinnon omega6/omega-3-rasvahappojen epätasapainolla (liikaa omega-6:tta suhteessa omega-3:een).
Tämä artikkeli on Luontaistuotealan ammatillisen peruskurssin aineistosta: Tri Tolosen materiaali, Maitohappobakteerit ja prebiootit, tekijä LTK, dosentti tri Matti Tolonen