Raskaus ja synnytys ovat tietysti luonnollisia tapahtumia, ei sairauksia. Tosin raskauteen ja synnytykseen saattaa liittyä monenlaisia häiriöitä. Nyky-yhteiskunnassa virallisen lääketieteen apua pidetään välttämättömänä myös normaalin raskauden ja synnytyksen aikana.
Luonnonmukainen elämäntapa raskausaikana ja mahdollisimman luonnonmukainen synnytys (silti lapsen ja äidin terveyttä vaarantamatta) ovat suositeltavia sekä lapsen että äidin hyvinvoinnin kannalta.
Ruokavalio on raskausaikana erityisen tärkeä. Ennen kaikkea on turvattava riittävä proteiinin, rasvan, vitamiinien ja kivennäis- ja hivenaineiden saanti. Ruokavalion tulee sisältää runsaasti värejä kasviksista, kotimaisista marjoista ja hedelmistä.
”Tyhjiä kaloreja” on pyrittävä välttämään, joskaan terveellisen ruokavalion noudattaminen ei saa muodostua stressiksi. Ravintolisistäkin on hyötyä, kuten esimerkiksi rauta, magnesium, kalsium, B-vitamiinit, E-vitamiini (kylmäpuristetut öljyt). D-vitamiinia tulee käyttää myös raskauden aikana. Omega-3-sarjan rasvahappoja sisältävästä kala öljystä hyötyy moni raskauden aikana ja erityisesti, jos ruokavalio ei sisällä riittävästi rasvaista kalaa. Kala öljyn käyttö tulee kuitenkin lopettaa hyvissä ajoin noin muutama viikko ennen synnytystä, sillä kala öljy voi lisätä verenvuotoa synnytyksen yhteydessä.
Raskausaikana tulee kiinnittää huomiota riittävään jodin saantiin. Suomalaisten folaatin saanti on riittämätöntä ruokavaliosta ja sen virallinen saantisuositus on raskaana olevalle ja imettävälle 500 ug/vrk. Folaatin riittävä saanti on tärkeää sikiön keskushermoston kehitykselle. Jos folaatin saanti ei ole riittävää jo ensimmäisten raskausviikkojen aikana, riski sikiön keskushermostoputken sulkeutumishäiriöille kasvaa. Suositusten mukaan foolihappoa tuleekin käyttää ravintolisänä 400 ug/vrk jo raskautta suunniteltaessa eli noin kaksi kuukautta ennen kuin ehkäisy lopetetaan ja käyttöä jatketaan 12 raskausviikon loppuun asti. Foolihappoa saa nykyään ravintolisänä myös sen aktiivisessa muodossa.
Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille on 2016 ilmestynyt ja se sisältää tietoa myös raskausajan ruokavaliosta http://www.julkari.fi/handle/10024/129744. Suositusten lopusta löytyy liitetaulukko, jossa kerrotaan yleisiä ohjeita ruoka-aineiden turvalliseen käyttöön. Esimerkiksi kofeiinin enimmäiskäyttömääräksi kaikista lähteistä raskauden aikana on annettu suosituksena max. 200 mg /vrk. Tämä määrä täyttyy jo kahdesta 1,5 dl:n kupista kahvia. Aikaisemmissa suosituksissa lakritsin käyttöä raskauden aikana suositeltiin välttämään ja enimmäismäärä oli 50 g/vrk. Nykyisissä suosituksissa lakritsia ja salmiakkia ei suositella käytettäväksi lainkaan raskauden aikana niiden sisältämän glykyrritsiinihapon vuoksi.
Raskausaikana voi käyttää mietoja yrttejä pieninä annoksina ja lyhyinä kuureina (esim. vadelmanlehti, voikukka, peltokorte). Laimea minttutee helpottaa pahoinvointioireita, samoin maitohappoiset mehut tai heravalmisteet. Maitohappobakteereja eli probiootteja käyttämällä voi ehkäistä hiivasienitulehduksia. Niillä ehkäistään myös syntyvän lapsen allergioita ja parannetaan sekä äidin että lapsen yleistä vastustuskykyä.
Sopivasti laadukasta ravintoa ja liikuntaa jo ennen raskautta ja myös raskauden aikana, sillä äidin ylipainolla on kauaskantoisia vaikutuksia syntyvän lapsen terveydelle jopa tämän aikuisiällä. Äidin ylipaino odotusaikana lisää syntyvän lapsen riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- verisuonisairauksiin myöhemmin elämässä. Suomalaisten äitien keskipaino on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja joidenkin arvioiden mukaan joka kolmas synnyttäjä olisi ylipainoinen.
Tämä artikkeli on Provitan Luonnonmukaisen terveydenhoidon kurssimateriaalista; Sisäeritys ja sukuelimet opintomoniste, tekijät Marketta Hoogesteger, Pia Rautio, Marja Ruuti, Susanna Juvonen