Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Syöpäsairauksien ravitsemushoito tapausselostusten valossa -kirjasta
(Tämä osa kirjassa on lainaus Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta luvusta Syöpäsairaudet, kirjasta Terveen elämän salaisuudet osa 4 (WSOY 1989).)
Mitä syöpä on
Syövällä tarkoitetaan pahanlaatuista kasvainta. Useimmiten on kyse kiinteästä erillisestä kasvaimesta, mutta syöpäsairaudeksi luetaan myös pahanlaatuiset systeemisairaudet kuten leukemia (verisyöpä) ja lymfoomat (imukudoksen pahanlaatuiset kasvaimet).
Syöpä saattaa sijaita missä elimessä tahansa. Kasvaimen koko vaihtelee silmin näkymättömän pienestä jopa usean kilon painoiseen. Nuppineulan pään kokoisena syöpäkasvaimessa on jo noin miljardi solua. Syövän kasvunopeus voi vaihdella paljon. Esimerkiksi rintasyövän kasvu voi vaihdella jopa tuhatkertaisesti. Syövän syntyyn ja kasvuun vaikuttavat syyt ovat hyvin moninaiset. Kahta täysin samanlaista syöpätapausta tuskin löytyy ja siihen sairastuu hyvin erilaisia ihmisiä.
Nykykäsityksen mukaan syöpä on kudoksen kasvun säätelyhäiriö. Solujen jakautuminen on häiriintynyt. Syöpäsoluille on ominaista, että se kykenee jakautumaan jatkuvasti. Useimmiten syöpä saa alkunsa elimistön yhdestä kohdasta, joka muututtuaan pahanlaatuiseksi saa jälkeläisiä. Kolmas tunnusmerkki on syöpäsolun kyky tunkeutua terveiden solujen ja kudosten alueelle.
Syöpä on ryhmä mitä erilaisimpia eri kudosten kasvainlajeja. Paitsi sijaintipaikan ja leviämisen mukaan kasvaimet jaotellaan mikroskooppisen rakenteen mukaan. Kasvaimen hienorakenteen erojen mukaan määriteltyjä kasvaintyyppejä on useita satoja. Pinta- eli epiteelisyöpiä kutsutaan karsinoomiksi (carcinoma), jotka jaetaan lukuisiin alalajeihin. Tukisolukosta alkunsa saaneita kasvaimia kutsutaan sarkoomiksi (sarcoma) ja imukudoksen kasvaimia lymfoomiksi (lymphoma). Aivojen tukikudoksesta alkunsa saavat kasvaimet ovat glioomeja. Usein kasvaimen mikroskooppisella rakenteella on tärkeä merkitys arvioitaessa potilaan paranemisennustetta ja luotaessa hoitosuunnitelmia.