Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Itkeä vollottaminen ja ovien paiskominen purkaa tunteita ja helpottaa, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Tunteiden tiedostaminen estää niiden vahingollisuuden. Tarvitaan rehellistä itsetutkiskelua ja itsetuntemusta, sillä et voi tarkastella tunteitasi tyynesti, jos et edes tiedosta olevasi kroonisesti vihainen. Tunteita ei pidä tukahduttaa, mutta niihin ei saa jäädä kiinni, jolloin ne aiheuttavat vahinkoa. Tunteen heräämisen jälkeen on katsottava sitä kuin ulkopuolelta, rauhallisesti ja viisaasti. Helppoa? Ei todellakaan, mutta yrittämisen arvoista myös maksan ja muiden sisäelinten tunnetaakan vähentämiseksi.
Verensokeriaan mittaavat diabeetikot tietävät, että kiukku, viha, jännitys ja muut voimakkaat tunteet saavat verensokerin nousemaan hyvinkin voimakkaasti. Maksa työntää tässä stressaavassa ”taistele tai pakene” -tilanteessa ahkerasti sokeria vereen, jotta ”taisteluun” riittää energiaa. Ongelma syntyy, kun nykypäivän ihmisten ”taistelut” eivät vaadi fyysistä energiaa, ja hyötykäytön puuttuessa sokeri varastoituu vyötärölle ja rasvoittaa maksan.
Jatkuva kiire, stressaaminen, katkeruus, aggressiivisuus tai vihaisuus rasittaa niin maksaa kuin muutakin elimistöä, ja sokeria virtaa vereen ylimäärin ei-diabeetikollakin. Monitieteelliset tutkimukset osoittavat, että krooninen stressi pitää verensokerin korkeana, jolloin tarvitaan enemmän insuliinia, ja ajan mittaan insuliini ei enää vaikuta niin kuin pitää. Näin syntyvä insuliiniresistenssi haittaa maksan toimintaa ja johtaa maksan rasvoittumiseen ja lihomiseen. Nämä taas väsyttävät, harmittavat, stressaavat ja altistavat virhesyömiselle ja liikunnan karttamiselle. Näin syntyy noidankehä, joka aiheuttaa metabolista oireyhtymää ja sydäntauteja. Miten paljon silloin auttaa maitorasvan karsiminen ruokavaliosta?
Piristeet, lääkeaineet ja myös ruoka aiheuttavat kehossa kemiallisen reaktion ja sitä kautta vaikuttavat tunteisiin. Autonomisen hermoston tuottamat hormonit säätelevät aineenvaihduntaa ja vaikuttavat tunnetilojen syntyyn. Tiedetään paljon piristeiden, alkoholin ja lääkkeiden vaikutuksista yhteen elimeen, nimittäin aivoihin. Jo kahvin tuoksumolekyylit tuovat hyvänolon tunteen. Alkoholi nostattaa ilon tai raivon. Psyykenlääke sammuttaa tai herättää tunteita vaikuttamalla aivoissa hermosolujen välittäjäaineisiin. Maksa varastoi hormoneja ja säätelee lääkkeiden ja muiden kemiallisten aineiden pitoisuuksia kehossa vaikuttaen näin aivokemiaan ja tunteisiin.
Jos viha tai kateus täyttää mielen, on helpointa syyttää tunteen kohdetta. Kaikilla ihmisillä on heikkouden hetkensä, mutta kannattaako rasittaa omaa maksaansa vihaamalla naapuria tai kadehtimalla sukulaista tai luksuselämää viettävää julkkista, jonka kulissien takainen elämä saattaa olla kamppailua alkoholin tai huumeiden kanssa? Elämän sietämättömien paineiden alla on inhimillistä turvautua lähimpään apukeinoon, olipa se sitten alkoholi tai ahmiminen. Pitemmän päälle tilanne tietysti vain pahenee, ellei etsi todellista apua. Apuun ei ensisijaisesti tarvita lääkkeitä. Psykoterapia auttaisi meistä useimpia eteenpäin jossain elämän vaiheessa avaamalla uusia näköaloja itseemme ja elämään. Kehon lukkoja avaavat kehoterapiat eivät ole uskomushoitoa vaan kosketuksen, solumuistin ja ihmismielen yhteistyötä. Innostavan harrastuksen löytyminen tai hyvät ihmissuhteet saattavat tervehdyttää maksaa auttamalla hyviin elämäntapamuutoksiin. Mielihyvää, innostusta, hyvää itsetuntoa, rentoutusta tai mitä vain positiivisia asioita tuova elämänsisältö jättää negatiiviset tunteet taka-alalle ja tuo tilaa hyville syömistottumuksillekin. Ruokaa ei enää tarvita tunteiden tukahduttamiseen, jolloin syömisestäkin tulee aitoa nautintoa.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti