Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Puolet suomalaisista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Perinteisesti näiden tautien riskitekijöinä on pidetty korkeaa kolesterolia ja verenpainetta. Uusimpien tutkimusten mukaan sydän- ja verisuonitautien ja rasvamaksan väliltä löytyy yhteys riippumatta perinteisistä riskitekijöistä. Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ovat maksan rasvoittumisen merkittävimmät seuraukset, jotka altistavat sydän- ja verisuonitaudeille. Vyötärölihavuuden ehkäisy on tehokasta sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä.
Vuosikymmeniä sitten alettiin diabetesta kutsua sokeritaudin sijaan rasvataudiksi, kun huomattiin diabeteksen lisäävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeteksen ruokavaliohoidossa siirrettiin päähuomio hiilihydraateista rasvoihin. Hiilihydraattipitoista leipää ja perunaa sai sisältyä ruokavalioon, mutta rasvoja ja varsinkin kovia rasvoja piti välttää. Uusien tutkimusten mukaan sydäntautiriski on suurentunut sekä tyypin yksi että tyypin kaksi diabeetikoilla, joilla todetaan rasvamaksa. Erityisesti insuliiniherkkyys liittyy merkittävästi sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ruokavalio-ohjauksessa tarvitaan uusi suunta: yhteys rasvamaksaan ja insuliiniresistenssiin kehottaa rajoittamaan ennen kaikkea hiilihydraatteja, erityisesti sokeria ja tärkkelystuotteita. Kuitupitoisia hiilihydraattilähteitä kuten täysjyväviljoja ei yleensä tarvitse kokonaan poistaa ruokavaliosta, ainoastaan rajoittaa. Tyydyttyneen rasvan osuuttakaan ei pidä unohtaa, kohtuus kaikessa.
Suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan rasvamaksalla ja insuliiniherkkyydellä on merkittävä osuus sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä. Normaali määrä rasvakudosta lisää adiponektiini-hormonin avulla insuliiniherkkyyttä, hillitsee tulehduksia ja suojaa verisuonten rasvoittumiselta. Ylipainoisen liiallinen rasvakudos on tulehtunutta, jolloin adiponektiinin määrä vähenee, mikä aiheuttaa lihasten ja maksan rasvoittumista. Tutkimuksessa todettiin rasvamaksalla merkittävä rooli sairaalahoitoon ja kuolemaan johtaneissa sydän- ja verisuonitautitapahtumissa.
Rasvoittunut maksa tuottaa vereen pieniä ja tiheitä VLDL-partikkeleita eli rasvaa muodossa, joka voimakkaasti lisää suonenseinämissä haitallista hapettumista ja plakin muodostusta. Rasvamaksaan liittyy myös insuliinin toimintahäiriöitä sydänlihaksessa ja liiallista rasvan kulkeutumista sydämeen. Jos sydänlihas ei pysty poistamaan ylimääräistä rasvaa, tilanne voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Rasvamaksa tuottaa runsaasti sytokiineja eli tulehduksen välittäjäaineita, joiden on todettu liittyvän valtimotauteihin. Tulehdusta edistävät sytokiinit vähentävät rasvakudoksessa hyödyllisten hormonien, adiponektiinien eritystä ja näin lisäävät alttiutta sairastua aikuisiän diabetekseen. Sytokiinit lisäävät myös tulehdusta osoittavan proteiinin CRP:n vapautumista maksasta. Rasvamaksatulehduspotilailla onkin todettu korkeita CRP-pitoisuuksia, jotka kertovat lisääntyneestä riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Vajaatoimintainen maksa saattaa myös tuottaa vereen liikaa hyytymistekijöitä ja edistää näin valtimotauteja.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti