Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla -kirjasta, jonka voit ladata nyt ilmaiseksi kokonaisuudessaan tästä (HUOM! Edun arvo 35,90€) >>
Kun joku perheenjäsenistä sairastuu hengitystieinfektioon, noin 13–54 % muista perheenjäsenistä saa tartunnan. Useimmilla oireet alkavat muutaman päivän kuluessa siitä, kun ensimmäinen perheenjäsen saa oireita.
Mitä voimakkaampia flunssapotilaan oireet ovat sitä varmemmin läheisessä kontaktissa olevat henkilöt sairastuvat. Rinovirukset tarttuvat erityisesti käsien välityksellä, mutta myös pisaratartuntoina. Tartunta on mahdollinen myös silloin, kun nenäeritteen ”saastuttamaan” kohteeseen tartutaan tuoreeltaan. Tartunta on epätodennäköinen, jos erite on ehtinyt kuivua.
RS-viruksen uskotaan tarttuvan ennen kaikkea suoran eritekontaktin kautta, kun taas influenssa- ja adenovirukset tarttuvat tehokkaasti myös pisaratartuntana. Yhdestä yskäisystä tai niistämisestä ilmaan leviää jopa miljoona aerosolipisaraa, jotka jäävät lähiympäristöön pitkäksikin aikaa. Niinpä käsihygieniasta huolehtimista pidetään tärkeänä flunssan leviämisen ehkäisynä.
Rinovirusta löytyy eritteistä runsaimmin taudin ensipäivinä, mutta erittyminen voi jatkua parikin viikkoa. Aikuisilla RS-virusta on normaalisti todettavissa muutaman päivän ajan, mutta imeväisillä virus voi erittyä viikkojakin. Flunssainen potilas tartuttaa ilmeisesti pidempään kuin aikaisemmin on luultu. Joitakin viruksia erittyy lapsen hengitysteistä yli kuukaudenkin ajan oireiden alusta. Tartuttavuus on taudin alussa selkeästi suurempi kuin myöhemmin, mutta yleisesti ottaen sanonta “vanha flunssa ei tartu” ei useiden virusten kohdalla pidä paikkaansa.
Haluatko koko Kaarlo Jaakkolan tietopaketin aiheesta?
Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla -kirja on ladattavissa nyt ilmaiseksi kokonaisuudessaan tästä>>
HUOM! Kun lataat kirjan ilmaiseksi TÄNÄÄN, niin etusi arvo on 35,90€!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola