Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Skotlannissa aloitettiin 1950-luvulla äiti-lapsitutkimus, joka osoitti äidin raskaudenaikaisen lihavuuden suurentavan syntyvän lapsen riskiä sairastua aikuisena valtimosairauksiin, syöpään ja muihin kroonisiin sairauksiin. Rintasyövän suhteen riskin kasvu on osoitettu kymmenissä tutkimuksissa. Eläinkokeiden perusteella myös isän lihavuus ja runsas rasvan käyttö suurentaa tyttärien lihavuus- ja diabetesriskiä. Lihavuuteen liittyy usein korkea verensokeri ja liiallinen insuliinineritys. Raskauden aikainen hyperinsulinemia saattaa häiritä sikiön aivojen tärkeän osan, hypotalamuksen hermosolujen muodostumista. Tämä altistaa syntyvän lapsen lihavuudelle ja kakkostyypin diabetekselle myöhemmin elämässä. Toisaalta myös äidin nälkiintyminen raskausaikana lisää lapsen lihomisriskiä aikuisiällä.
Ylipainon ehkäisy on aloitettava ajoissa, sillä yli sukupolven ulottuvat vaikutukset alkavat jo hedelmöityshetkellä. Raskaus- ja imetysaikana ei ole turvallista laihduttaa, sillä rasvakudokseen ja maksaan varastoituneet myrkyt lähtevät silloin liikkeelle ja voivat kertyä kehittyvään lapseen. Sen sijaan raskausajan liiallinen painonnousu on tärkeää ehkäistä hyvillä ruokavalinnoilla ja sopivalla liikunnalla. On kysymys vakavasta asiasta, sillä jo kolmasosa suomalaisista synnyttäjistä on ylipainoisia (BMI 25−30) ja 12 % lihavia (BMI>30).
Vielä 1970-luvulla ylipainoisia ja lihavia synnyttäjiä oli kaikkiaan alle 5 %. Lyhyessä ajassa on tapahtunut suuri muutos. Raskausajan ylipaino aiheuttaa ongelmia naiselle itselleen ja lisää sikiön komplikaatioita, joten kohdussa kasvavan lapsen turvallisuus vaarantuu. Äidin ylipaino saattaa lisätä keskenmenon ja kohtukuolemien riskin jopa kaksinkertaiseksi.
Lihavuuden lisääntymisen myötä on yleistymässä myös raskausaikana ilmenevä poikkeava sokeriaineenvaihdunta eli raskausdiabetes. Se todetaan jo noin 13 prosentilla raskaana olevista. Äidin raskausdiabetes ja lihavuus lisäävät lapsen riskiä syntyä suuripainoisena, mikä lisää synnytyksen riskejä ja vauvan terveyden ongelmia sekä tarvetta sektioihin. Suomalainen terveydenhuolto osaa hoitaa ongelmatilanteet korkealuokkaisella ammattitaidolla, mutta koska kaikkia harmeja ei saada hoitamalla pois, antaa ennaltaehkäisy raskausdiabeteksenkin suhteen parhaan avun. Viimeistään ensimmäisellä neuvolakäynnillä olisi jokaisen naisen saatava tietoa, motivointia ja tukea, jotta äidin ja koko perheen ravitsemus tukisi vauvan terveyttä sekä kohdussa että syntymän jälkeen.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lapset, joilla oli todettu rasvamaksa, söivät runsaasti fruktoosia, sakkaroosia ja kovia rasvoja ja vähän pehmeitä rasvoja. Mitä vähemmän lasten ruoassa oli omega-3-rasvahappoja, sitä korkeammat olivat heidän ALAT-arvonsa. Fruktoosin haitallisuutta kuvaa, että sen käyttömäärä oli suoraan verrannollinen insuliiniresistenssiin riippumatta ALAT-arvosta. Lapset myös liikkuivat liian vähän.
Australialaisessa tutkimuksessa todettiin paljon sokerilimuja ja makeita mehuja juovien murrosikäisten lihovan. Lisäksi sokeroitujen tuotteiden käyttö vaikutti lihavuudesta riippumatta haitallisesti veren rasvoihin: triglyseridipitoisuus nousi ja hyvä HDL-kolesteroli aleni. Sokerilimuja nuoret käyttivät keskimäärin runsaan tölkillisen päivässä. Todennäköisesti sokeroitujen juomien käyttö liittyi muutenkin epäterveelliseen ruokavalioon.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti