Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Fruktoosi eli hedelmäsokeri kuulostaa terveelliseltä ja sitä se onkin nautittuna alkuperäisessä pakkauksessaan eli hedelmien, marjojen ja kasvisten luontaisena osana. Fruktoosia on myös tavallisessa sokerissa eli sakkaroosissa, joka koostuu glukoosin ja fruktoosin muodostamista disakkarideista. Erityisen paljon fruktoosia sisältyy teollisesti valmistettuun fruktoosi-glukoosisiirappiin.
Fruktoosia suositeltiin ennen diabeetikoille makeutusaineeksi, koska sen aineenvaihdunta ei kaipaa insuliinia, ja vaikutus verensokeriin on vähäinen. Pieni määrä fruktoosia sopii niin diabeetikolle kuin muillekin, mutta runsas käyttö aiheuttaa haittoja, koska fruktoosin aineenvaihdunta tapahtuu maksassa. Fruktoosi ei vaikuta verensokeriin juuri sen takia, että se siirtyy suolistosta suoraan maksaan. Maksa muodostaa siitä triglyseridejä eli rasvaa, joka joko varastoituu (rasvoittaa maksaa) tai siirtyy VLDL-hiukkasina vereen (rasvoittaa verisuonia). Prosessissa syntyy virtsahappoa (uraattia), joka liiallisena aiheuttaa kihtioireita.
Rasva ei siis ole ainoa maksan rasvoittaja, vaan sokeripitoiset juomat aiheuttavat rasvamaksaa jopa tehokkaammin. Pahinta maksan kannalta ovat maissitärkkelyksestä valmistetut runsasfruktoosiset siirapit ja niiden runsas käyttö juomissa. Tavallisessa sokerissa on glukoosin lisäksi fruktoosia sitoutuneena disakkaridiksi, joka ruoansulatuksen täytyy hajottaa. Siirapeissa fruktoosia on enemmän ja se on vapaana ja liian helposti saatavilla. Haitoistaan huolimatta sakkaroosi ei yllä haittavaikutuksissa fruktoosi-siirappien tasolle.
Fruktoosi-glukoosisiirappeja pidetään Yhdysvalloissa yhtenä suurimmista syyllisistä lihavuus- ja NAFLD-epidemiaan. Amerikkalaisessa tutkimuksessa rotille annettiin 25 % energiasta tavallisen sokerin tai fruktoosisiirapin muodossa. Fruktoosiryhmän kuolleisuus oli huomattavasti suurempi ja hedelmällisyys heikompi kuin sokeriryhmällä, vaikkei sokerikaan mitään terveysruokaa ole. 25 % voi tuntua suurelta, mutta Yhdysvalloissa tällainen sokerimäärä on tavallista eikä meilläkään harvinaista. Ravitsemussuosituksemmekin sallivat 10 % energiasta puhtaana sokerina, WHO:n uusi suositus vain 5 %.
Yhdysvalloissa halpojen, maksaa rasvoittavien, insuliiniresistenssiä aiheuttavien siirappien käyttö on ollut valtavaa verrattuna Suomeen. Meidän ei kannata seurata perässä vaan vastustaa siirapeilla makeutettuja virvoitusjuomia, mehuja, makeisia, keksejä, leivonnaisia, vanukkaita ja jäätelöitä.
Ekokauppojen mainostama agave-siirappikaan ei ole niin terveellistä kuin luullaan. Totta on, että agave ei makeudestaan huolimatta nosta voimakkaasti verensokeria. Syy löytyy siirapin pääasiassa fruktoosia sisältävästä sokerikoostumuksesta.
Lasten mehut ja hedelmävalmisteet ovat kovin makeita, ja makeutukseen käytetään usein fruktoosia, joten niiden säännöllinen käyttö ei ole suositeltavaa. Lapsi hyväksyy kyllä janojuomaksi veden tai laimean mehun ja välipalaksi tuoreen, aidon hedelmän. Vanhemmat saavat ja heidän täytyy määrätä, mitä kotona syödään. Vanhempien esimerkki on lapsen paras opas. Kun äiti tai isä syö omenan tai ruisleivän nautinnolla tai herkuttelee lapsen kanssa mehevällä porkkanalla, lapsikin arvostaa oikeita herkkuja.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti