Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Kasvikset
Hyvä ruokavalio syntyy tarvittaessa ilman viljoja, maitotuotteita, lihaa tai hedelmiä, mutta ei koskaan ilman kasviksia. Rasvatutkimuksetkin antavat ristiriitaisia tuloksia, mutta kaikki kasvisten käytöstä saatu tieto osoittaa niiden tarpeellisuuden. Kasvistenkin valinnassa täytyy tietysti huomioida yksilöllisyys ja mahdolliset allergiat ja yliherkkyydet. Siinä saa hyväksyä myös makuasioita, mutta jossain muodossa kehon täytyy saada kasvisten vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja, lehtivihreää, fytokemikaaleja ja kuituja. Jopa eskimot ovat perinteisesti ymmärtäneet täydentää merilevällä ja kasvien juurilla olosuhteiden pakottamaa eläinperäistä ruokavaliotaan.
Suomalaisista suuri osa jättää kasvikset nauttimatta eikä kerää merilevääkään. Yläasteikäisistä pojista alle 10 % syö päivittäin kasviksia, tytöistäkin alle 20 %. Hedelmiä ja marjoja ei nautita mainittavasti enempää, ja koululounas jää syömättä yli kolmasosalla. Ammattioppilaitoksissa opiskeleville kasvikset maistuvat vielä huonommin, lukiolaisille vähän paremmin. Yliopistossa opiskelevat arvostavat kasviksia enemmän: miehistä 56 % ja naisista 73 % antaa keholleen kasvisten ravinteita päivittäin. Iän myötä tilanne pysyy samana, sillä alle puolet 25−64-vuotiaista suomalaisista nauttii kasviksia päivittäin. Kolmannes ei käytä tuoreita kasviksia ollenkaan tai enintään kaksi kertaa viikossa.
Suhtautuminen kasviksiin on suoraan verrannollinen kansan terveyteen.
Hyviä muutoksia onneksi tapahtuu koko ajan. Suomalaisten kasvisten käyttö on kolminkertaistunut 1970-luvulta lähtien, ja v. 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalaisista oli edellisen vuoden aikana lisännyt kasvisten määrää ja vähentänyt sokerin käyttöä. Moni oli myös laihduttanut ja vähentänyt alkoholin juontia. Rasvan määrääkin oli pienennetty ja sen laatua muutettu, tosin tällainen muutos ei vielä kerro, onko tilanne parantunut vai huonontunut. Elintapavirheisiin liittyvät sairaudet tuovat ravintoasiat näkyvästi esiin mediassa hyvin seurauksin: ruoan laatua mietitään ja muutoksiakin toteutetaan. Miten saadaan vielä nuoret mukaan? Sekä kouluilla että kodeilla on mahdollisuus vaikuttaa. Alle eurolla toteutetut ateriat eivät anna valmistajilleen mahdollisuuksia tarjota parasta, mutta asenteissa ja opituissa ruokatottumuksissakin on paljon korjattavaa.
Kasvisten aineosat suojaavat maksasoluja ja mahdollistavat detoksifikaation ja muut maksan toiminnot. Kasvisten tärkeää merkitystä on sekin, että ne täyttävät lautasta ja vatsaa kevyesti runsain ravintein, jolloin tuhdimpien ruoka-aineiden määrä pysyy kohtuudessa. Ilman kasviksia ruokalautanen on paitsi väritön myös tasapainoton; maksaan virtaa rasittavan paljon rasvaa, proteiineja tai sokereita.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin Terve maksa -kirja nyt -15% alennuksella alennuskoodilla ”tervemaksa”!
Lisää koodi ”tervemaksa” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus astuu voimaan.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti