Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).
Koska mikroravinteita, kuten vitamiineja ja hivenaineita, aminohappoja ja rasvahappoja ja rohdoksia ei saada mistään ruuasta tehokkaita lääkkeellisiä annoksia syömättä ruokia valtavia määriä, on tarvittaessa käytettävä ravintolisiä eri muodoissaan, kuten jo yli 150 vuotta vanha käytäntö kalanmaksaöljyn käytöstä osoittaa. Lääkärin määräämä ravitsemushoito, laboratoriomittauksiin perustava lääkeannostasoinen tukilääkitys, on eri asia kuin itselääkintä, joka tarkoittaa ravintolisien käyttöä oman arvion mukaan.
Itselääkinnän ongelma on yleensä se, osaako potilas valita selvästi tehokkaimmat valmisteet. Kokemukseni mukaan varsin harvoin potilaat osaavat tehdä sen itse. Useiden mainostettujen valmisteiden sisällön laajuus ja tehokkuus on harvoin selvitetty riittävästi. Kun maallikko omien hoitoyritystensä jälkeen, ehkä jopa vuosien kokeilujen jälkeen, tulee ravitsemustilaa selvittäviin tutkimuksiin ja lääkärin hoitoon, käy usein selvästi ilmi, että itselääkinnällä ei ole voitu saavuttaa merkittäviä hoitotuloksia.
Aktiivinen maallikko voi kuitenkin löytää varsin hyviä lisäravinteita, jos hän ottaa vastuun itsestään ja pyrkii perehtymään alan kirjallisuuteen ja hoitotuloksiin. Ravintolisistä itselääkinnässä on nykyisin saatavilla paljon tietoa. Yksilölliset ravintolisät ovat tarpeellisia niillä ihmisillä, joilla työteho ja toimintakyky ovat alkaneet heikentyä tai joilla ilmenee selviä sairauden oireita.
Lääkäripotilaiden ongelmia
Hoitoon tulleet maallikot ymmärtävät yleensä ravitsemuksellisen totuuden siitä, että ei ole olemassa tehokasta farmakologista, parantavaa ruokalajia. Kun elimistön mikroravinteiden taseet mitataan, silloin on mahdollista valita potilaalle mikroravinteiden yksilölliset, riittävät annokset ja saavuttaa erinomaisia hoitotuloksia.
Ravitsemushoitoihin perehtymättömien ihmisten nauttimien ruokien koostumus vaihtelee laidasta toiseen. Samoin ravintolisien käyttö riippuu itselääkinnästä sekä mahdollisen koulutetun maallikkoterapeutin tai lääkärin antamasta ohjauksesta. Jokainen ravintolisiä kohtuullisen ajan käyttävä potilas todennäköisesti hyötyy niistä.
Vitaminoitujen elintarvikkeiden suureen hyötyyn sen sijaan on vaikea uskoa, vaikka ne toki ovatkin lisänä ”rikka rokassa”. Toisaalta niiden kautta ei kuitenkaan saavuteta oleellista ravintolisätankkausta ainakaan sairauksien hoidossa.
Kokemukseni mukaan monet potilaan asemassa olevat lääkärit ovat itselääkinnässä rajoittuneita ja suorastaan avuttomia. He saapuvat usein vastaanotolle vasta sen jälkeen, kun ovat pitkään kokeilleet perinteisiä hoitoja. Lääkäripotilaina he tietävät kuitenkin, kuinka heidän sairautensa etenee.
Kun hoito aloitetaan rappeutumissairauden myöhäisvaiheessa, silloin tarvittaisiin tehokas yksilöllinen ohjelma. Eräät lääkäriystävät ovat tämän realistisen totuuden edessä hakeutuneet potilaikseni ja tutkimuksiin. Kun lääkäri tulee potilaakseni, olen aina pyrkinyt informoimaan siitä, että laajaspektrinen tukilääkitys saattaisi olla avuksi, vaikka sairauden ennuste olisi huono. Tässä tilanteessa moni lääkäri epäilee, että tukilääkitys saattaisi rasittaa hänen elimistöään, kuten julkisuudessa on usein viestitetty.
Jopa saattohoidon vaiheessa kannattaa aktiivisesti panostaa laaja-alaiseen farmakologiseen tukilääkitykseen. Lääkeannostasoiset mikroravinneannokset eivät rasita elimistöä edes loppuvaiheessa. Tehokas yhdistelmä tukilääkkeitä saattaa pikemminkin kohottaa huonoa yleiskuntoa lyhyessäkin ajassa.
Saattohoitovaiheessa valistunut maallikkopotilas on mielestäni usein paremmassa asemassa kuin farmakologiseen ravitsemushoitoon perehtymätön lääkäri. Usein lääkäri keksii jonkin syyn lopettaa tukilääkityksen kesken.
Onko kyse lumevaikutuksesta?
Usein arvellaan, että ravintolisällä on ennen kaikkea ns. valelääke eli lumevaikutus (plasebo-vaikutus). Elintarvikkeita ei tarvitse arvioida kaksoissokkomenetelmällä. Se ei ole edes mahdollista, koska vaikuttavia aineita on yleensä kymmeniä, satoja ja jopa tuhansia riippuen elintarvikkeesta ja ravintolisästä.
Kaksoissokkokoe on tarpeellinen kemiallisten lääkkeiden sivuvaikutusten ja hoidollisen tehon selvittämisessä. Ravitsemushoidossa ei ole tarpeen lääkärin tai kenen muunkaan yrittää selvittää, onko potilaan kokema hyöty lumevaikutusta vai ravintolisävaikutusta. Kaikissa hoidoissa lume vaikuttaa usein positiivisesti jonkin aikaa. Sen sijaan lumevaikutus vähenee, kun aikaa kuluu muutama viikko tai kuukausi.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Päätimme, että parasta mitä meillä on antaa nyt kytevään tilanteeseen, on jakaa Antioksidanttiklinikoiden perustajan, erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla -kirja kokonaisuudessaan ILMAISEKSI!
Lataa NYT Kaarlo Jaakkolan kirja “Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla” ILMAISEKSI (norm. 35,90€) TÄSTÄ:
Lataa e-kirja ilmaiseksi tästä >>
Sivulta löytyy myös 16 ilmaista käytännönläheistä terveysopasta, jotka ovat kaikki toistaiseksi ilmaiseksi ladattavissa (arvo 4,90 € / kpl). Tutustu oppaisiin ja lataa ne koneellesi tästä: http://biomed.fi/ladattavat-oppaat/
PS. Nyt on aika jakaa todellisen ravitsemushoitojen legendan viisauksia koko kansan avuksi! Anna myös läheisellesi mahdollisuus ilmaiseen terveystietoon ja laita e-kirjan ja oppaiden linkit jakoon somessa tai emaililla.
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola