Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Hiivatautioireet aiheutuvat erityisesti suoliston alueella pesivästä runsaasta hiivakasvusta. Hiivataudin diagnoosi tehdään usein määrittämällä hiivasolujen pitoisuus tuoreesta ulosteesta. Normaalirajana on pidetty 1 000–10 000 hiivasientä grammassa ulostetta. Asiantuntijoilla ja laboratorioilla voi olla eri raja-arvoja. Koska hiivasienet eivät joudu tasaisesti ulosteeseen, yksi negatiivinen näyte ei sulje pois hiivatautia. Jos käytössä on hiiva-antibiootti, näyte tulisi ottaa […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Makeiset, leivokset, virvoitusjuomat, monet jälkiruoat ja keksit ja jopa hunajan ja hedelmien sokerit saattavat lisätä oireita. Valkoisista vehnäjauhoista tehdyt ruoat, kuten valkoisiin jauhoihin perustuva leipä, makaroni, pizzat ja pastat pahentavat tilaa. Suoliston normaali mikrobikanta häiriintyy myös monista ravinnon lisäaineista ja elintarvikkeiden säilöntäaineista. Candida-hiivan lisääntyy usein sellaisten ihmisten suolistossa, joilla on heikentynyt immunologinen […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Candidiasis on Candida-hiivasienen aiheuttama tulehdus. Sillä on samanlaisia ominaisuuksia kuin tavallisilla ruoan hiivoilla, jotka eivät kuitenkaan aiheuta tautia eivätkä kiinnity voimakkaasti paksunsuolen limakalvoille. Candida-mikrobin aiheuttamassa tulehduksessa mikrobin lisääntyminen suolistossa aiheuttaa vaikeitakin kroonisia terveysongelmia. Candida-hiivasieniryhmään kuuluu noin 200 lajia. Lääketieteellisesti merkittävin hiivasieni on Candida albicans -mikrobi, jonka […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakureita ja eri kääpiä on mahdollista kerätä mihin tahansa vuodenaikaan. Pakureiden irroittaminen kannattaa kuitenkin ajoittaa heinäkuun alun ja marraskuun lopun välille tai toteuttaa heti keväällä, lumien sulettua. Kasvit sitovat itseensä eniten ravinteita keväisin ja syksyisin, jonka lisäksi puista tippuneet lehdet helpottavat varsinkin syksyisin […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikääpä on metsänhoidollisesta näkökulmasta vahingollinen, hyvin yleinen ja agressiivinen patogeeni, jota esiintyy laajasti koko Suomessa. Käävän rihmasto pystyy tunkeutumaan koivun mantopuuhun ja kilpailemaan voitokkaasti puussa elävien saprotrofien kanssa. Pakurikääpä ei tarvitse muita organsimeja lahotusprosessin käynnistämisessä. Tuhokohteet Pakurikääpä on monissa varttuneissa lehtipuissa elävä lahottajasieni. […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Pseudomembranoottinen koliitti tunnetaan myös nimellä antibioottikoliitti. Koliittia tavataan ainoastaan antibioottilääkkeiden käyttäjillä. Suoliston ilmakuplatauti on suolistobakteerien häiriö, jossa muodostuu 5–10 kertaa tavallista enemmän suolistokaasuja. Virtsatieinfektiot: Naisten virtsa- ja sukuelinten normaalissa bakteerifloorassa on ennen vaihdevuosia mm. laktobasilleja. Osa näistä bakteerikannoista tuottaa suojan bakteerien aiheuttamia infektioita vastaan. Kuukautisten loppuessa […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Ohutsuolen bakteerien liikakasvu. Oikeaan osunut antimikrobinen lääkehoito vähentää oireita. Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsii noin 20 % väestöstä. Suoliston kolibakteerit, laktobasillit sekä bifidobakteerit ovat usein vähentyneet. Tulehdukselliset suolistosairaudet (Inflammatory Bowel Disease, IBD; haavainen paksusuolitulehdus, Crohnin tauti). Paksunsuolen syöpä: Sen uskotaan ainakin osittain olevan haitallisten bakteerien aiheuttama sairaus. Useiden […]
-
Tämä artikkeli on ote Antioksidanttiklinikoiden perustaja Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Uusiutuakseen suoliston pintasolukko tarvitsee ravinteita. Jos suoliston pintasolukko ei saa riittävästi pienoisravintotekijöitä, mahalaukun ja koko ruoansulatuskanavan pintasolukon uudistuminen hidastuu tai solukko uusiutuu vain osittain. Suoliston pintasolukko tarvitsee uudistustyöhön lukuisia ravinteita, esimerkkeinä A-vitamiini, B-ryhmän vitamiinit, C-, D-, E- ja K-vitamiinit sekä sinkki, kupari, magnesium ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Yksi merkittävimmistä dysbioosille altistavista tekijöistä on antibioottien liikakäyttö ja probioottisuojauksen laiminlyönti. Antibioottikuurien aikana normaaliflooran bakteerit vähenevät suoliston limakalvopinnoilla ja hiivat sekä haitalliset bakteerit valtaavat kasvualaa. Mikrobien koostumus suolistossa on yksilöllinen, samoin antibioottikuurien haittavaikutukset. Antibioottien liikakäytön lopullisia seurauksia ei kukaan tiedä. Lääkäri ei voi tietää, kuinka paljon […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Hapetusstressin lisääntyessä tulehdusalueen limakalvojen kudosvauriot laajenevat. Näin syntyvät sytokiinit, vapaat radikaalit ja muut hapettavat aineet lisäävät ketjureaktioina tulehdusta myös ympäröivissä kudoksissa. Kyseessä on tulipalonomaisia vaurioprosesseja, jotka laajalti heikentävät suoliston puolustusmekanismeja. Suolen normaalille toiminnalle tärkeät probioottiset bakteerikannat vähenevät ja näin tulee tilaa lukuisille haitallisille bakteereille ja hiivoille. […]