Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Useimmiten selkeitä taustatekijöitä ei löydy, jolloin jäljelle jäävät oireenmukaiset hoidot. Markkinoilla olevat yskänlääkkeet eivät tunnetusti tehoa pitkittyneeseen yskään eivätkä nenänielun limaisuuteen. Kuten kaikissa kroonisissa tulehdustilanteissa myös tämän alueen sairauksissa tulisi panostaa yksilöllisiin laboratoriotesteihin perustuviin ravitsemushoitoihin, joilla yleensä voidaan selkeästi vähentää taustalla olevaa hapetusstressiä ja kroonisia tulehdusreaktioita. Käytännössä olen huomannut, että kahdeksaa rohtoa sisältävä […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Pitkittynyt nuha voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: 1. allergisiin 2. infektiivisiin eli mikrobi-infektion aiheuttamiin 3. ryhmään, jossa ei ole näyttöä allergiasta eikä mikrobi-infektiosta. Pitkäaikaisen allergisen nuhan hoidossa pyritään välttämään tunnettuja allergeeneja ja lisäksi lievittämään oireita antihistamiinivalmisteilla ja nenäsuihkeilla. Jos lääkehoito ei auta, pääasiallinen limanvalumisoireita aiheuttava syy saattaa olla refluksitauti. Yskän ja nenänieluun […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Pitkittyneen yskän vaivaamista potilaista 80 %:lla esiintyy liman valumista nieluun. Se aiheuttaa yskää joko suoralla, verenkierrollisella tai hermoston välittämällä mekanismilla. Arviolta joka kymmenennellä suomalaisella on päivittäin närästystä ja/tai karvasveden nousua suuhun. Joka kolmannella astmaatikolla on poikkeavan runsas mahanesteen nousu ruokatorveen toisinaan ilman refluksioireita. Ns. protonipumpun estäjälääkkeet vähentävät potilaiden oireita, myös yöllisiä astmaoireita merkkinä siitä, […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Ylähengitystiesairaudet, kuten pitkittynyt nuha ja poskiontelotulehdukset sekä ruoansulatuskanavan alueella refluksitauti (mahanesteen nousu ruokatorveen ja nieluun) voivat olla syynä nenänielun limaisuuteen. Se on suomalaisten lääkäreiden melko vähän tuntema oireyhtymä, josta englanniksi käytetään nimitystä ”postnasal drip”. Nykyään esitetään tämän sijasta käytettäväksi termiä ylähengitystieperäinen yskäoireyhtymä, englanniksi ”upper air way cough syndrome”. Tulehdukset nenässä ja poskionteloissa sekä nenänielun sairaudet […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Viisissäkymmenissä oleva potilas sairastui jo 1980-luvun lopulla ärtyvän suolen oireyhtymään. Vaikein oire oli ollut voimakas poltto suussa, joka alkoi vuosi ennen hoitoon tuloa. Hän oli menettänyt hampaansa vähitellen. Tavallinen, muoviakryylistä valmistettu irtoproteesi oli alkanut käydä sopimattomaksi. Mitä kauemmin hammasproteesi oli suussa, sitä enemmän se poltti. Leukoja särki, leuat naksuivat ja niksuivat. Elämä oli […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Suuontelon ja nielun alueen tulehduksia sekä allergisia ja yliherkkyysreaktioita voidaan menestyksellisesti lievittää farmakologisella tukilääkityksellä. Luonnonmukaiset desinfioivat ja samalla tulehduksia rauhoittavat rohtovalmisteet ovat osoittautuneet tärkeiksi. Eräs merkittävämpiä on greipinsiemenöljy, jota annostellaan 2–3 pipetillistä lasillisessa vettä. Sillä kurlataan suuta infektion vaikeusasteesta riippuen useitakin kertoja vuorokaudessa. Tämä helposti toteutettava hoito voi varsin tehokkaasti lievittää suuontelon ja nenänielun tulehdusoireita. […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Dysbioosi on monimutkainen tautiprosessi, joka on osasyynä hermoston ja lihaksiston sekä tukirangan tulehduksiin ja rappeutumisiin. Suun dysbioosi voi käynnistää eri puolilla elimistöä tulehduksia ja autoimmuunisairauksia. Taustalla on suun ja hampaiden alueen paikallisten mikrobien liikakasvua, lisääntynyttä ienten läpäisevyyttä ja järjestelmällisiä immuuniaktivoitumisia. Tautikehitys johtaa tulehdussairauksien syntyyn, ja ne voivat johtaa myös erilaisiin sydän- ja verisuonisairauksiin. Hampaiden, […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Olipa paikkamateriaali mikä tahansa, bakteereita tarttuu aina hampaan ja paikan väliseen saumaan. Yhdistelmäpaikan (pääosa keraamista materiaalia ja sidosaineena kudosystävällistä muovia) ja amalgaamipaikan oleellinen ero on kuitenkin se, että yhdistelmämuovitäyte ikään kuin liimataan kiinni hampaaseen, jolloin sauma ei vuoda kovin helposti. Monista yhdistelmäpaikoista myös vapautuu jonkin verran reikiintymistä ehkäisevää fluoria. Lisäksi yhdistelmämuovipaikan sidostaminen edistää paikan […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Tiedetään, että ihmisen merkittävin elohopealähde ovat olleet amalgaamipaikat. Pitkään on kiistelty, pitäisikö suuria elohopeamääriä sisältävät amalgaamitäytteet (keskimäärin puolet amalgaamimassasta on elohopeaa) poistaa vai ei. Suomessa on joukko hammaslääkäreitä, jotka perustivat vuonna 1990 Suomeen Biohammaslääketieteen yhdistyksen. Kymmenet tähän yhdistykseen kuuluvat hammaslääkärit ovat saneeranneet tuhansien potilaiden amalgaamipaikat. Niiden alta paljastuu usein hammassairauksia, kuten hammasmätää, hammaskuoliota, […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Parantava ruoka – Pellavarouhe pokkarista. Aikuisille 1 rkl ja pienikokoisille puolet pellavansiemenöljyä päivässä turvaa osittain välttämättömien rasvahappojen saantia. Pellavansiemenöljyä voi nauttia sellaisenaan lusikalla tai osana muita kuumentamattomia ruokia. Kuumia valmistuslämpötiloja tulee välttää, sillä lämpö ja valo hapettavat rasvahappoja ja tuhoavat tärkeitä fysiologisia vaikutuksia. Pellavansiemenöljyä ei suositella esimerkiksi pannulla paistamiseen. Pellavansiemenöljy säilyy paremmin, kun sitä käsitellään alle + […]