Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Yleisesti lääkinnällisiä sieniä ei suositella käytettäväksi yhdessä immuniteettia vahvasti heikentävien lääkkeiden (mm. takrolimuusi, siklosporiini) kanssa esimerkiksi elinsiirtojen jälkeen, koska sienet saattavat neutraloida lääkkeiden tehoa. Monia lääkinnällistä sienistä valmistettuja uutteita käytetään toisaalta juuri kyseiseen tarkoitukseen, etenkin Kiinassa ja Japanissa, vahvistamaan immuunijärjestelmän kykyä ylläpitää toimintaansa […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että pakurista valmistettu alkoholiuute voi ehkäistä verihiutaleiden kiinnittymistä toisiinsa. Pakuriuutteet voivat lisätä antikoagulantitien (esim. Varfariini, Aspiriini, Hepariini) tehoa ja tätä kautta verenvuotojen riskiä. Jos käytät antikoagulanttisia lääkkeitä, kuten Aspirinia tai Varfariinia, voivat veren hyytymistekijäsi laskea, jopa haluttua alemmas. Samankaltaisia yhteisvaikutuksia […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Lääkinnällisiä sieniä on yleisesti tutkittu Aasiassa syöpälääkityksen tukihoitona vahvistamaan ja tasapainottamaan immuniteetin toimintaa rankkojen hoitojen aikana. Esimerkiksi silkkivyökäävästä eristettyjä PSK- ja PSP -uutteita määrätään jatkuvasti Japanissa ja Kiinassa leikkausta tai kemoterapiaa vaativien syöpien tutkihoitona, etenkin ruokatorvi-, keuhko-, vatsa-, suolisto- ja rintasyöpätapauksien tukihoidossa. Pakurin […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. On yleisesti tunnettu fakta, että sienet imevät itseensä kasveja enemmän säteilyä ja ympäristömyrkkyjä. Lähtökohtaisesti käävät eivät kuitenkaan kerää yhtä korkeita pitoisuuksia ympäristösaasteita ja säteilyä kuin maassa kasvavat sienet, koska haitalliset yhdisteet päätyvät yleensä sadeveden mukana maaperään ja esiintyvät alhaisempina pitoisuuksina ”puita syövissä” sienissä […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakuria on käytetty eri puolilla maailmaa hyvin samantyyppisenä, yleiskuntoa vahvistavana yrttinä. Aasiassa näitä kasveja on kutsuttu adaptogeeneiksi, Venäjällä biologisen vasteen säätelijöiksi (BRM) ja kotimaisessa kirjallisuudessa yleiskuntoa vahvistavia kasveja kutsutaan usein toonikumeiksi. Intiassa vastaavia ominaisuuksia omaavia kasveja on kutsuttu nimellä rasayana. Tasapainottavan vaikutuksen lisäksi […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakuria ei ole perinteisesti käytetty Intiassa. Lähetimme kuitenkin muutaman ystäväni kanssa erän pakuria analysoitavaksi Intiaan vuonna 2011. Tutkimuksen teosta vastasi National Institute of Ayurveda (NIA). NIA on Intian terveysministeriön alainen ayurvedaan erikoistunut lääketieteellinen yliopisto, joka ayurveda- lääkäreiden kouluttamisen lisäksi toimii tutkimus- ja kehittämislaitoksena, […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Perinteinen kiinalainen lääketiede on vuosituhansien ajan ryhmitellyt rohdoskasveja erilaisiin kategorioihin, niiden pitkäaikaisen käytön pohjalta tehtyihin havaintoihin perustuen. Pakuri luokitellaan arvostetuimpien toonikumien (engl. ”primary tonic herb”) -kategoriaan. Näitä yleiskuntoa vahvistavia yrttejä suositellaan käytettävän säännöllisesti, pitkiä aikoja, koska ne tasapainottavat kehon toimintaa – ilman haitallisia […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Allergiset reaktiot lääkinnällisten sienten käytöstä ovat yleisesti erittäin harvinaisia. Edes trehaloosi-intoleranssista kärsivät sieniallergikot eivät saa oireita kääpien käytöstä, koska kyseisten sienten rakenteissa ei esiinny trehaloosia. Raakojen siitakesienten syöminen voi toki aiheutua iholla ilmenevää siitakedermatiittia, jonka johdosta sienten asianmukainen prosessointi ja käyttötapa on tärkeää. […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. David Wolfe linjaa kirjassaan Chaga: King of the Mushrooms (2012), pakurin käytön olevan täysin turvallista myös raskaana ja imettäessä. Toivo Rautavaara mainitsee klassisessa teoksessaan Miten Luonto Parantaa (1980): ”Pakurikääpä ei ole myrkyllinen, joten sitä voi huoleti käyttää.” Pakuria voidaan yleisesti pitää erittäin turvallisena […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Yhdysvaltojen ruoka- ja lääkevirasto (FDA) on määritellyt pakurin ruoaksi ja maailman terveysjärjestö WHO:n listoilla pakuri kuuluu GRAS-kategoriaan (Generally Recognized As Safe). WTO:n kategorisoinnin mukaan pakuri on lääkinnällinen sieni (engl. ”Medicinal mushroom”). Maailman kauppajärjestön, WTO:n tullauskoodi pakurille on HSK0712.39-1090 ja se luokitellaan myrkyttömäksi, syömäkelpoiseksi […]