Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Yksi pakurin ehdottomasti mielenkiintoisimpia ominaisuuksia on sen uniikki mineraaliprofiili. Yli 30 vuotta elintarvikkeita analysoinut kanadalainen mineraalispesialisti Ramiz Saad (Maxxm Analytics, Kanada) törmäsi vuonna 2011 pakuriin ja kuvaa sientä ”mielenkiintoisimmaksi ja poikkeuksellisimmaksi analysoimakseen elintarvikkeeksi tuhansien eri näytteiden joukosta”. Pakurin kemiallista koostumusta tutki ensimmäisenä aiheesta […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Artikkelin muut osat pääset lukemaan seuraavista linkeistä. Polysakkaridit, osa 1/3, Polysakkaridit, osa 2/3 Kiinnostus beetaglukaaneita kohtaan alkoi jo 1940-luvulla, kun tutkijat löysivät hiivasolujen kalvolta immuniteettia aktivoineen yhdisteen, jonka toimintamekanismia he eivät kuitenkaan vielä silloin ymmärtäneet. 60-luvulla Nicholas DiLuzio nimesi aiemmin zymosan-nimellä kulkeneen yhdisteen vaikuttavaksi ainesosiksi 1,3-beetaglukaanin. […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Artikkelin aiemman osan pääset lukemaan tästä. Beetaglukaaneiden nimi viittaa glukoosi-molekyylien kuuteen hiiliatomiin. Hiiliatomien väliset sidokset voivat syntyä monella tavalla, jota esimerkiksi 1,3-beetaglukaanin ”1,3” kuvaa (ensimmäisellä paikalla oleva molekyyli on kiinnittynyt kolmannella paikalla olevaan molekyyliin). Beetaglukaanit laskevat kolesterolia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on antanut beetaglukaaneille puoltavan lausunnon […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurin sisältämät pitkäketjuiset sokeriyhdisteet ja niiden uniikit ominaisuudet ovat kiistatta yksi keskeisimmistä löydöksistä, joita kaikkien lääkinnällisten sienten analysoinnin ja tutkimuksen seurauksena on todettu 50-luvulta lähtien. Yli tuhannen tutkimuksen kautta tutkijat ovat havainneet sienten sisältämien uniikkien polysakkaridien immuniteettia säätelevien ja vahvistavien vaikutusten merkittävän tehon. […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Koivuhartsi, koivukamferi tai betuliini on nimitys pentasykliselle triterpeenialkoholille, jota saadaan eristettyä varsin tehokkaasti koivun vaaleasta kuoresta ja tuohesta uuttamalla. Pakuri tiivistää betuliinia isäntäpuuna toimivasta koivusta. Betuliinilla ja sen johdannaisilla on todistettu koeputki- ja eläinkokeissa olevan useita lääkinnällisiä vaikutuksia, kuten tulehduksia rauhoittavia, antiviraalisia, kasvainten […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Triterpeenit ovat steroleja tai toisin sanoen lipidejä. Sana ”terpeeni” juontaa juurensa latinasta (terebinthina) ja tarkoittaa pihkaa tai hartsia. Yleisessä tasolla sterolit vaikuttavat positiivisesti sydämen toimintaan ja nämä yhdisteet auttavat kehoa laimentamaan paksua verta ja parantamaan veren virtausta. Pakurin kohdalla vahamaiset yhdisteet ovat suurikokoisia […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurin sisältämiä yhdisteitä on tutkittu suhteellisen paljon. Ensimmäisiä laajempia kemiallisia analyysejä toteutettiin 50-luvulla Venäjällä, jonka jälkeen uusien yhdisteiden tunnistaminen on jatkunut aktiivisena 2000-luvulle asti. Aasiassa pakuria on analysoitu samaan tapaan jo vuosikymmenien ajan ja tutkimusten julkaisuvauhti on kiihtynyt merkittävästi varsinkin vuoden 2010 jälkeen. […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Vuonna 1991 sakasalaiset retkeilijät Helmut Simon ja Erika Simon olivat palaamassa Italian ja Itävällan rajalla Alppien vuoristoon tekemältään hiihtomatkalta takaisin hotellilleen. Laskeutuessaan vuoren rinteitä alas, he huomasivat osittain sulaneessa lumessa muumioituneen ihmisruumiin. Tutkijat huomasivat kuitenkin vasta muutama päivä löydöksen jälkeen ruumiin uniikin luonteen. […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Kirjailija Robin Marles mainitsee Kanadan preeriaprovinssi Saskatchewanin alueella eläneen Dene-heimon käyttäneen hienoksi jauhettua pakuria ennustusrituaaleissaan. Kaksi korkeaa pakuriläjää kasattiin kuvaamaan toisiinsa liittyviä tapahtumia. Tämän jälkeen kasat sytytettiin eri puolilta palamaan ja se kasa, joka paloi ensin loppuun, näytti toimintamallin, joka toteutettiin ennen toista […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Kampō on perinteinen japanilainen yrttilääkintäjärjestelmä, jossa lääkinnällisen sienten rooli on poikkeuksellisen merkittävä. Lääkinnällisten sienten käyttö on kansallisella tasolla yleisesti erittäin laajaa Japanissa ja esimerkiksi tänä päivänä yli puoli miljoonaa ihmistä käyttää säännöllisesti Agaricus blazei -nimistä lääkinnällistä sientä. Agaricus-suvun lajikkeet kuuluvat helttasienten lahkoon, kuten […]