Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Koppelokääpä (Grifola frondosa) Koppelokääpä eli maitake tunnetaan Japanissa nimellä ”tanssiva sieni” (engl. dancing mushroom), koska perinteisesti kerääjien sanotaan tanssivan ilosta niitä löytäessään. Maitake on yksi Aasian arvostetuimmista lääkkeellisistä sienistä, mutta sitä on arvostettu pitkään myös kulinaristien suosimana ruokasienenä. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä koppelokääpä linkittyy […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Kiinanloisikka (Ophiocordyceps sinensis) Cordyceps on parasiittisten sienten suku, johon kuuluu noin 400 lajiketta. Näistä tunnetuimpana Cordyceps sinensis, jonka nimi tarkentui muutama vuosi sitten DNA-määrityksen seurauksena uuteen, Ophiocordyceps sinensis -nimeen. Tiibetiläisessä ja kiinalaisessa lääketieteessä cordyceps on kaikista arvostetuimpien yrttien joukossa ja sitä on käytetty […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Siiliorakas (Hericium erinaceus) Tätä Aasiassa ”leijonanharjana” (engl. Lion’s mane) tunnettua, uniikin ulkomuodon orakaslajiketta käytetään arvostettuna ruokasienenä. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä sientä on suositeltu etenkin vatsan alueen vaivojen tasapainottamiseen ja ruoansulatuksen tehostamiseen. 90-luvun alun jälkeen siiliorakasta on tutkittu tasaisella tahdilla muistiin, kognitiivisiin kykyihin ja hermoston […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakuria voi pakastaa tuoreina paloina esimerkiksi ilmatiiviisiin pakasterasioihin. Huoneenlämpöistä pakuriteetä voi kaataa jääpalamuotteihin ja säilöä pitkiä aikoja jääpaloina, joita on kätevä lisätä etenkin viileiden juomien joukkoon kesällä. Kirjallisuudessa mainitaan satunnaisesti pakurijauheesta keitetyn, siivilöimättömänä pakastetun teen muuttuvan pakastettaessa bioaktiivisempaan (paremimin imeytyvään) muotoon, koska pakastaminen […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Yleisesti helpoin ja yksinkertaisin tapa, on säilöä hyvin kuivattu pakuri palasina tai jauheena kuivaan ja valolta suojattuun paikkaan. Lasipurkit soveltuvat parhaiten pakurijauheen säilömiseen, palaset taas kannattaa säilöä hyvin hengittävään paperipussiin. Oikein kuivattuna pakuri säilyy teoriassa vuosia, eikä sille ole olemassa tarkempaa ”parasta ennen” […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakuri on yksi luontomme parhaista sytykkeistä. Kasvannaisia kuivattaessa kannattaa huomioida paloturvallisuus, koska liian korkeassa lämpötilassa tai kipinäherkillä paikoilla kuivatettu pakuri saattaa aiheuttaa turvallisuusriskin herkkien syttymisominaisuuksiensa johdosta. Esimerkiksi kuumana kesäpäivänä auringossa kuivatettava pakuri saattaa lähteä kytemään yllättävien muuttujien johdosta (lämpöä peilaavat pinnat jne.). […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurin kuivattamisessa on tärkeintä varmistua, että pakurit kuivuvat rutikuiviksi. Yleensä kuivattamiseen on hyvä varata 24–48 tuntia varsinkin sisätiloissa. Kesällä kasvannaiset kuivuvat yleensä nätisti ulkona yhden aurinkoisen päivän aikana. Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta? Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurin kuivattamiseen voi hyödyntää kasvikuivuria, uunia, saunaa, lämpöpatteria, uuninpankkoa tai muuta tarkoitukseen soveltuvaa paikkaa. Varmista paikkaa valitessasi ilman riittävä kierto, koska pakureista haihtuu runsaasti kosteutta ympäristöön. Henkilökohtaisesti olen välillä kuivattanut pakuria toimistollani poikkeuksellisen menestyksekkäästi mm. infrapunasaunassa. Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta? Tilaa Jaakko […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Kuivattaminen auringossa Pakuri kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan kuivattaa auringossa. Kasvannaisen vaalea sisäosa käännetään kohti aurinkoa, jolloin pakuri tiivistää mahdollisimman paljon D2-vitamiinia. Pakuri sisältää ergosterolia, D2-vitamiinin esiastetta, joka muuttuu auringon UVB:n vaikutuksesta ergokalsiferoliksi eli D2-vitamiiniksi. Sienet voivat moninkertaistaa D-vitamiinipitoisuutensa auringossa kuivattuina ja esimerkiksi siitakesienillä […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Kuivata keräämäsi pakurikasvannaiset hyvin. Ehdottomasti tyypillisin virhe pakurin käsittelyssä on kasvannaisten huolimaton ja malttamaton kuivattaminen. Liian lyhyt kuivatusaika saa usein aikaan arvokkaan raaka-aineen homehtumisen ja aiheuttaa kerääjälleen poikkeuksellisen pahan mielen. Pakurin kuivapaino on noin 180 g/l ja on tärkeää ymmärtää, että pinnalta kuivan […]