Omega-7 -perhe (n-7) Palmitoleiinihappo (16:1) c-9) on tämän rasvahappoperheen edustaja, jota saadaan tyrnimarjoista. Sen sanotaan olevan hyväksi iholle, limakalvoille, sydämelle, verisuonistolle, verenkierrolle ja immuunijärjestelmälle. Omega-9 -perhe (n-9) Tämän rasvahappoperheen lähtöaine on oliiviöljystä tunnettu öljyhappo (18:1). Elimistössä se muuntuu ensin oktadekadieenihapoksi (18:2), siitä edelleen eikosadieenihapoksi (20:2) ja lopulta eikosatrieenihapoksi (20:3). Oliiviöljy ei siis vaikuta omega-6/omega-3-tasapainoon. Tämä […]
-
-
Tarvitsemme omega-6-rasvahappoja 5–10 % kokonaisenergian saannista eli 12–22 grammaa päivässä iän, liikunnan ja sukupuolen mukaan. Omega-6-sarjaan kuuluvat linolihappo (LA), gammalinoleenihappo (GLA), dihomogammalinoleenihappo (DGLA) ja arakidonihappo (AA). Niitä saadaan pääasiassa lihasta. Naudanlihan omega-6-pitoisuus on kasvanut viime vuosina 2–3-kertaisesti suhteessa omega-3:een johtuen lehmien ruokinnassa tapahtuneista muutoksista. Sekin vinouttaa ravinnon omega-6/omega-3-suhdetta, joka on ennestään huono länsimaisessa ruokavaliossa. Omega-6- […]
-
Omega-3-sarjaan (n-3) kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA) ja eikosatetraeenihappo (ETA). Niistä syntyy elimistössä tulehdusta ehkäiseviä ja vaimentavia nanomolekyylejä, resolviineja, dokosatrieenejä, protektiinejä ja maresiinejä. Koska tulehdus (inflammaatio) on mukana kaikissa kroonisissa sairauksissa, tarjoavat omega-3-rasvahapot erinomaisen keinon jarruttaa tautien kulkua. Yhdysvaltain sydänliitto (AHA) suosittelee sydänpotilaille joko 200–400 g kalaa päivässä tai yhtä grammaa omega-3-rasvahappoja/vrk ja […]
-
Mitä “välttämättömät rasvahapot” tarkoittaa? Ravinnon rasvat on tapana jakaa myös kolmeen pääluokkaan: tyydytettyihin, monotyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Monotyydyttymättämiä ovat oliivi- ja Canolaöljyt (nimi Canolaoil tulee sanoista Canada ja oil, kyseessä on geenimuunneltu rypsiöljy). Elintarviketeollisuus on luonut vielä uuden keinotekoisen luokan, transrasvat, joita syntyy kun monityydyttymättömiin rasvoihin lisätään vetyioneja eli niitä hydrataan. Eri alojen asiantuntijat voivat […]
-
HIKIRAUHASET Hikirauhaset ovat pitkiä mutkittelevia putkia, joiden pohjassa on pieni laajentuma. Hiessä on yli 99 % vettä, loppu muodostuu suoloista ja pienistä määristä orgaanisia aineita, kuten virtsa-aineista ja solujätteistä. Normaalisti hikoilemme 0,5 – 1 l/vrk. Voimakas liikunta kuumassa ilmastossa voi nostaa hikoilun määrän jopa 10 litraan. Hikirauhasia on kahta laatua: PIENIÄ eli ENKRIINISIÄ ja SUURIA […]
-
Iho on suurin elimemme. Ihmisen iho painaa 2,5 – 4,5 kiloa ja levitettynä se peittäisi noin kahden neliömetrin alan. Iho on ulkomaailman ja muun kehon välinen RAJAPINTA Iho SUOJELEE alla olevia kudoksia kestäen sitkeytensä vuoksi vioittumatta melkoista väkivaltaa. Se suojelee alla olevia kudoksia liian kylmältä, kuumalta, fysikaalisilta voimilta ja kemiallisilta aineilta. Ihon PIGMENTTI suojelee ultraviolettisäteilyn […]
-
Luontaiskosmetiikka ei ole markkinamiesten keksimä asia. Luonto ja luonnosta peräisin oleva on saamassa sille kuuluvan arvonsa takaisin. Ihmiset ovat kiinnostuneita ja innostuneita “vihreästä” kosmetiikasta, joka perustuu vanhaan perimätietoon, mutta jossa on lisäksi hyödynnetty tieteellisen tutkimuksen antamia tietoja kasvien ominaisuuksista. Luontaiskosmetiikassa voidaan erottaa kaupallisesti valmistetut ja kotona valmistetut tuotteet. Luontaiskosmetiikka -sanan merkityksestä ei ole yleisesti hyväksyttyä […]
-
Luontaiskosmetiikan historia alkaa muinaisesta Egyptistä. Egyptiläiset maalasivat silmänsä hiilellä ja punasivat poskensa hienoksi jauhetulla okralla. He tunsivat hennan. Kylvyn jälkeen he voitelivat itsensä tuoksuvalla öljyllä, joka oli tehty meiramista ja karvasmantelista tai arabeilta saaduista eksoottisista mausteista. Tuoksuvien öljyjen kukoistuskausi olikin Kleopatran aikana. Kreikkalaisille tuoksut olivat jumalaista alkuperää. Hyvyyden läsnäoloon maan päällä liittyi aina taivaallinen […]
-
Iho jaetaan kolmeen tyyppiin: 1. NORMAALIIN 2. RASVAISEEN ja 3. KUIVAAN IHOON Rasvainen iho jaetaan vielä KUIVARASVAISEEN ja ÖLJYISEEN tyyppiin. Lisäksi puhutaan vielä ns. SEKAIHOSTA. 1. NORMAALI IHO Normaali iho on aikuisella harvinainen. Ulkonäkö muistuttaa lapsen ihoa. Se on tasainen, sileä ja pehmeä. Tali- ja hikirauhasten toiminta on tasapainossa. Iho-huokoset ovat pienet, tuskin havaittavissa, väri […]
-
Luonnonkosmetiikka, tutustu vitamiinien vaikutukseen ihollasi! Ihon vitamiinit A-vitamiini osallistuu ihosolujen muodostukseen Hyviä lähteitä ovat maito ja muut meijerituotteet, kananmunat sekä keltaiset, oranssit ja tummanvihreät hedelmät ja vihannekset. B-vitamiini estää ihon hilseilyä ja halkeilua Hyviä lähteitä ovat viljatuotteet, meijerituotteet, kananmunat, palkokasvit, rasvaton liha, kana, kala ja tummanvihreät vihannekset. C-vitamiini on välttämätöntä kollageenin muodostukselle Hyviä lähteitä ovat […]