Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Suomen kosteusvaurioisissa kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa ja kodeissa lukuisat lapset ja aikuiset kärsivät hengitystieja iho-oireista, väsymyksestä, kuumeilusta, lihas- ja nivelkivuista, muistihäiriöistä ja keskittymiskyvyn vaikeuksista. Kaikki eivät oirehdi kosteusvauriomikrobien takia, mutta herkimmät sairastuvat astmaan, reumaan tai suolistotulehduksiin, jos altistus jatkuu liian pitkään, immuniteetti joutuu liian kovalle koetukselle ja suojaavat tekijät esimerkiksi ravinnosta puuttuvat. Rakennusvirheiden takia yleistyneitä homeongelmia […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Haluaisitko levittää annoksen myrkkyä suun limakalvoille aamuin illoin? Tuskin, mutta ehkä teet sen kuitenkin. Saatat vielä tehostaa myrkkyvaikutusta pesemällä kätesi, meikkaamalla kasvosi ja siivoamalla kotisi. Triklosaani on synteettinen klooriyhdiste ja dioksiinin veroinen ympäristömyrkky, jota käytetään yleisesti bakteerikasvua estävänä aineena hammastahnoissa, suuvesissä, saippuoissa, deodoranteissa, pesuaineissa, jopa leluissa ja sukissa. Triklosaani kulkeutuu vesistöihin vaikuttaen haitallisesti kaloihin ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Vauvan tuoksu on parhaimpia tuoksuja maailmassa, sanoo moni äiti. Näin oli ainakin ennen nykyisiä pesuaineita, joiden ansiosta jatkuvasti puhtaisiin puettavat lapset ovat kuin pesujauhemerkkien tuoksuvia mainoksia. Yleisesti käytettyjen pesuaineiden kemiallisia hajusteita ei saa pesemälläkään pois vaatteista. Hajustetulla pesuaineella kyllästetyn vaatteen tuoksu (hajusteyliherkän nenässä haju) saattaa aiheuttaa kemikaaliyliherkälle astmakohtauksen, pahoinvointia tai paniikkikohtauksen. Hajusteita ei näe, mutta […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Glyfosaatti on maailman käytetyin torjunta-aine ja Roundup rikkaruohomyrkyn aktiivinen ainesosa. Suomessa yli puolet käytetyistä rikkakasvien torjunta-aineista on glyfosaattia, jolla käsitellään vuosittain neljännes peltopinta-alasta. Myös kaupunkien katukiveysten rikkaruohoja tuhotaan glyfosaattiruiskutuksilla. Suomalaisiin metsiin ja pelloille sitä ruiskutellaan huolettomasti, koska käyttöä suositellaan eikä varoituksia juuri anneta. Suomessa glyfosaatti on erityisen haitallista, koska se kylmän sään takia viipyy pitkään maaperässä […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Onnellinen on se, joka voi ottaa juomavetensä puhtaasta lähteestä. Suurin osa maapallon asukkaista joutuu tyytymään vähemmän hyviin tai erittäin huonoihin vaihtoehtoihin. Suomalainen saa huuhtoaa vessansakin puhtaammalla vedellä kuin mitä moni saa juodakseen. Pullotettu vesi on usein maailmalla paras ratkaisu, mutta kemikaaleja on siinäkin, koska muovin pehmitinaineita liukenee veteen. Maailman saastunein vesi löytyy Indonesiasta. Jakartan suurkaupungin läpi […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Näin karmaisevasti, mutta valitettavan osuvasti otsikoi Greenpeace raporttinsa vaateteollisuudessa käytettävistä kemikaaleista. Sekä lasten että aikuisten vaatteiden valmistuksessa käytetään mm. nonyylifenolietoksylaatteja, ftalaatteja ja perfluorattuja kemikaaleja. Niiden tiedetään häiritsevän vesistöissä kalojen hormonitoimintaa ja ne toimivat hormonihäirikköinä myös ihmisessä kulkeutuessaan vaatteista ihon kautta elimistöön. Aineet ovat myös maksatoksisia vaikuttaen mm. rasva-aineenvaihduntaan. Lapsen paidassa värikäs muoviprintti näyttää iloiselta, mutta kirjaimellisesti […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Yksi pahimmista luonnon ja maksan kuormittajista on muovi, joka leväperäisesti luonnon kiertokulkuun heitettynä palaa bumerangina käyttäjänsä elimistöön. Mitä tapahtuu aamiaisjuuston pakkaukselle, take away -kahvimukin kannelle, lounassalaatin muovirasialle, välipalasämpylän kääreelle, broilerisuikalerasialle, pakastevihannespussille, muovikasseille? Nämä muovit päätyvät lopulta omaan elimistöösi. Ne täyttävät maata ja meriä eivätkä koskaan maadu, mutta niistä liukenee kaikkialle kemikaaleja. Luonnolle täysin vieraat molekyylit horjuttavat […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Palonesto-, homeenesto- ja pintakäsittelyaineita tulee kotiin jokaisen huonekalun, patjan, verhon ja elektronisen laitteen mukana, hyvää tarkoittaen, ongelmia tuottaen. Kemikaalit vapautuvat esineistä vähitellen huoneilmaan. Suoraan tai huonepölyn mukana ne siirtyvät ihmisen iholle, hengitysteihin ja ruoansulatuskanavaan. Palonestoaineiden hyötykin on kyseenalainen, mutta käyttö laajaa. Yhdisteet kertyvät elimistöön ja vauvat saavat ensimmäisen annoksensa jo istukan tai äidinmaidon kautta. Bromattuja […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Ympäristömyrkkyjen, erityisesti organoklooriyhdisteiden ja diabeteksen välillä on todettu selvä yhteys: mitä enemmän orgaanisia saasteita on seerumissa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ihminen kärsii insuliiniresistenssistä. Diabetekselle altistaa ennen kaikkea ylipaino, mutta rasvaan kertyneet aineenvaihduntaa häiritsevät ympäristömyrkyt vielä pahentavat tilannetta. DDT, dioksiini, PCB (polyklooratut bifenyylit) ja muut POP-yhdisteet (pysyvät orgaaniset yhdisteet) kertyvät eliöiden ja myös ihmisen rasvakudokseen. Yhdysvalloissa kaikkien […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Kemikaalikuorman lisääntyessä yhä useampi sairastuu. Ympäristö rasittaa myös sähkö- ja homeyliherkkää. Useissa maissa ympäristöherkkyys luokitellaan jo sairaudeksi ja Suomessakin se sai oman diagnoosinumeronsa. Ympäristölle herkkä oirehtii monin tavoin hengitysteiden, ihon, silmien, hermoston tai ruoansulatuskanavan reagoidessa. Myös maksa ylikuormittuu yrittäessään perustehtäviensä lisäksi poistaa verestä ympäristömyrkkyjä. Monet kemikaalit ovat maksatoksisia. Siksi on tärkeää sekä laajassa mittakaavassa että […]