Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla -kirjasta, jonka voit ladata nyt ilmaiseksi kokonaisuudessaan tästä (HUOM! Edun arvo 35,90€) >>
Dyspepsia eli ylävatsavaivat ovat yleisiä, sillä 20–40 % väestöstä kärsii ylävatsassa jatkuvasti tai ajoittain tuntuvaa kipua ja vaivaa, jonka syyn arvellaan olevan yläruoansulatuskanavassa.
Närästys on yleinen oire, sillä päivittäin sitä esiintyy 10 %:lla, viikoittain 16 %:lla ja kuukausittain ainakin 20 %:lla ihmisistä. Refluksin aiheuttamaa ruokatorven tulehdusta esiintyy noin 2–5 prosentilla.
Lasten vatsakivut ovat varsin yleisiä. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan 33 %:lla noin 10-vuotiaista suomalaislapsista oli joskus vatsavaivoja, ja viikoittaisia mahavaivoja valitti 7 % lapsista. Tavallisimpia syitä olivat maitoallergia (2,2 %), laktoosi-intoleranssi (2 %), keliakia (1,2 %) ja Helicobacter pylori (0,3 %).
Sama tutkimus osoitti, että lapset jotka luokiteltiin toiminnallisia mahavaivoja poteviksi, söivät epäsäännöllisemmin ja enemmän ns roskaruokaa sekä vähemmän kasviksia ja hedelmiä kuin muut lapset. Tässä ryhmässä myös käytöshäiriöt olivat yleisempiä.
Terveistä aikuisista keskimäärin 0,3 % infektoituu helikobakteerista vuosittain.
Satunnainen tulehduskipulääkkeiden käyttö aiheuttaa tähystyksellä havaittavia mahan ja pohjukaissuolen limakalvovaurioita 70–90 %:lla ihmisiä. Kroonisia limakalvovaurioita kehittyy noin 30 %:lla, jos tulehduskipulääkkeiden käyttö on jatkuvaa.
Keliakialla tarkoitetaan sellaista tautimuotoa, jossa gluteenin sietämättömyys on pysyvää. Keliakian yleisyyden arvioidaan olevan noin 1 % väestöstä. Tämän mukaan Suomessa olisi yli 50 000 keliaakikkoa. Vuonna 2006 Suomessa oli vain 24 000 diagnosoitua potilasta johtuen taudin monilmeisyydestä tai siitä, että tauti on vähäoireisessa vaiheessa. Ihokeliakiaa sairastaa noin 15 %. Potilaista noin 70 % on naisia.
Divertikkeleitä (umpipussi, pullistuma) esiintyy koko ruoansulatuskanavan alueella, mutta ylivoimaisesti eniten paksusuolessa. Divertikkelitaudin ilmaantuvuus lisääntyy jatkuvasti iän myötä. 60 vuoden iässä riski saada divertikkeleitä on noin 50 % ja 80 vuoden iässä 75 %. Arviolta noin 10 prosentille kaikista divertikkelipotilaista kehittyy oireita. Kolmella kymmenestä kehittyy vakavia komplikaatioita.
Ummetukselle ei ole yksiselitteistä hoitotyöhön soveltuvaa määritelmää. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa 15 % yli 18-vuotiaista ja vajaa 20 % 30–64-vuotiaista kertoi kärsivänsä ummetuksesta.
Tulehduksellisiin suolistosairauksiin kuuluu haavainen paksunsuolen tulehdus (colitis ulcerosa), krooninen peräsuolen tulehdus (proctitis) sekä Crohnin tauti (CD). Näiden sairauksien syytä ei tunneta. IBD (inflammatory bowel disease) eli tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus Suomessa on noin 20/100 000 asukasta ja vallitsevuus noin 300–400/100 000 asukasta. Näistä noin 2/3 sairastaa paksusuolen tulehdusta. IBD puhkeaa tavallisesti 20–40 vuoden iässä, Crohnin tauti hieman nuoremmilla.
Ärtyvä suoli eli ärtyvän suolen oireyhtymä esiintyy eri kansallisuuksilla 14–20 %:lla naisista ja 5–19 %:lla miehistä. Ikääntyvällä väestöllä sen esiintyminen on vähäisempää. Suuri osa (noin 70 %) tyyppioireista kärsivistä potilaista ei hakeudu tutkimuksiin tai hoitoihin. Sitä sairastavat muodostavat noin 12 % terveyskeskustyyppisten vastaanottojen mahapotilaista ja lähes 30 % gastroenterologian erikoislääkäreiden potilaista.
Lähde: Kustannus Oy Duodecim: Gastroenterologia ja hepatologia, 2007
Haluatko koko Kaarlo Jaakkolan tietopaketin aiheesta?
Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla -kirja on ladattavissa nyt ilmaiseksi kokonaisuudessaan tästä >>
HUOM! Kun lataat kirjan ilmaiseksi TÄNÄÄN, niin etusi arvo on 35,90€!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola