Hiilihydraateista puhuttaessa mennään ravinnon alkulähteille. Yhteyttämisessä eli vihreissä kasveissa auringon valon avulla tapahtuvassa veden ja hiilidioksidin muuttumisessa syntyy yksinkertaisia sokereita, monosakkarideja, joita ovat glukoosi eli rypälesokeri, fruktoosi eli hedelmäsokeri sekä galaktoosi, joka on maitosokerin eli laktoosin osa. Monosakkarideista muodostuu yhteenliittymällä monimutkaisempia hiilihydraatteja eli disakkarideja, joissa on kaksi monosakkaridia rakenneyksikkönä, oligosakkarideja, joissa on 2-5 monosakkaridia sekä tärkkelystä, jossa on suuri määrä monosakkarideja yhteen liittyneinä. Sokeri varastoituu tärkkelyksenä, joka tarpeen mukaan muuntuu selluloosaksi eli kuiduksi, kasvin tukirakenteeksi. Sokeri muuntuu myös rasvoiksi ja proteiineiksi. Hiilihydraatit ovat siis elämän perusta. Vaikka söisi lihaa, sen alkuperä on hiilihydraateissa.
Hiilihydraatit toimivat energian lähteenä. Ruoansulatuksessa kaikki hiilihydraatit muuttuvat glukoosiksi, joka imeytyy vereen. Sen takia imeytyviä (mono- ja disakkarideja, tärkkelystä) kutsutaan sokeristuviksi ravintoaineiksi. Hiilihydraatteja sanotaan edullisiksi energialähteiksi sekä elimistön toimintojen kannalta, että hinnaltaan. Jos ravinto on niukkaa, hiilihydraattien käyttö energianlähteenä säästää proteiineja tärkeämpiin tehtäviin. Hiilihydraatit ovat välttämättömiä rasva-aineenvaihdunnan normaalille kululle. Ilman hiilihydraatteja rasvat palavat epätäydellisesti ja elimistöön syntyy ketoaineita. Hyvin niukkahiilihydraattinen dieetti laihduttaa, mutta saattaa varsinkin pitkään jatkuessaan aiheuttaa voimattomuutta ja väsymystä. Ketoosin ehkäisemiseksi tarvitaan vähintään 100 grammaa hiilihydraatteja päivässä.
Hiilihydraatteja eli sokeria, tärkkelystä ja kuituja saadaan, kun syödään esim. kasvikunnan tuotteita, juureksia, kasviksia, hedelmiä ja viljavalmisteita. Parhaita hiilihydraattien lähteitä ovat luonnolliset, kuitupitoiset, mahdollisimman vähän käsitellyt ruoka-aineet, kuten täysviljavalmisteet ja palkokasvit sekä kasvikset, marjat ja hedelmät sellaisenaan.
Liian ”puhtaita” hiilihydraatteja sisältäviä elintarvikkeita ovat mm. valkoinen sokeri ja leipä, kuorittu riisi, makaroni, murot, makeiset, leivonnaiset ja virvoitusjuomat. Sata vuotta sitten suomalaiset söivät sokeria n. 7 kiloa vuodessa, nyt 33 kiloa.
Hiilihydraattiaineenvaihdunnassa tarvitaan lukuisia vitamiineja ja kivennäisaineita, joten liian puhtaiden hiilihydraattien käyttö kuluttaa kehon ravintovarastoja, kunnes ne loppuvat ja alkaa syntyä elimistön toiminnan häiriöitä ilman selvää syytä. Kuidun puute aiheuttaa liiallista verensokerin nousua, insuliinin eritystä ja suoliston ongelmia.
Materiaali on Provita Oy:n koulutusmateriaalista: Marja Ruuti ”Oikeaa ravintoa minulle”