Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Kakkostyypin diabetesta kutsuttiin aiemmin aikuisiän diabetekseksi, koska sitä esiintyi vain aikuisilla. Tauti on muuttunut myös nuorten aikuisten, teini-ikäisten ja jopa lasten sairaudeksi, koska nykyisillä elämäntavoilla elimistö rappeutuu yhä aikaisemmin. Diabeetikkojen lapsilla on todettu insuliiniresistenssiä ja lihasten heikkoa reagointia insuliiniin jo kymmeniä vuosia ennen diabeteksen puhkeamista.
Diabetesta ehkäisevä ruokavalio on siis tärkeä jo lapsuudessa. Tämä ei vaadi ankaria dieettejä, koska kyseessä ei ole erikoisruokavalio vaan tavallinen terveyttä edistävä ruoka. Ei kuitenkaan tavallinen nykypäivän suomalainen ruoka, joka pursuaa kuorittua viljaa ja sokeroituja tuotteita. Kolmanneksella suomalaisista on diabetekselle altistavat geenit ja kaikilla muillakin on sairauksille altistavia geenejä, joten kaikki hyötyvät terveyttä edistävästä ruoasta.
Suomalaisista kakkostyypin diabeetikoista noin 40 % ei löydä verensokereilleen
tasapainoa lääkityksistä huolimatta. Hoidettuna tauti saadaan kokonaan pois päiväjärjestyksestä, hoitamattomana se johtaa vuosien mittaan hankaliinkin verisuonten, hermojen, munuaisten, silmänpohjien ja myös maksan vaurioihin. Nuorena alkanut tauti ehtii kehittää enemmän haittoja, mutta ne ovat täysin estettävissä kehittämällä insuliiniresistenssin sijaan resistenssi elämää tuhoavaa elämäntapaa eli roskaruokaa ja näännyttävää istumista vastaan.
Diabeteksen lääkekustannukset kasvoivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 80 % ja ovat noin 15 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Tästä kaksi kolmasosaa syntyy pääasiassa vältettävissä olevien diabeteksen liitännäissairauksien hoidosta.
DM2 on nykyään tavallisin syy joutua dialyysihoitoon. Ykköstyypin diabetekseen liittyvät munuaistaudit eivät ole lisääntyneet pariinkymmeneen vuoteen, mutta kakkostyyppiin liittyvät suorastaan räjähdysmäisesti tämän ehkäistävissä olevan sairauden lisäännyttyä ylipainoisuuden myötä. Tilanteen vakavuus huomattiin 2000-luvun alussa, jolloin eräs yliopistosairaalan munuaistautilääkäri totesi, että Suomen dialyysilaitteet eivät tule riittämään kaikkien diabeteksen myötä kehittyvien munuaissairauksien hoitoon. Nyt kymmenesosalla suomalaisista on merkkejä kroonisesta munuaissairaudesta ja kolmasosalla yli 65-vuotiaista on vähintään lievä munuaissairaus. Nämä eivät enimmäkseen johda varsinaiseen munuaistautiin, mutta nostavat verenpainetta ja sydäntautiriskiä.
Munuaisten ongelmia on parasta hoitaa ennaltaehkäisyllä, koska munuaisten rappeutuminen johtaa diabeetikon lopulta dialyysihoitoon. Useimmiten diabetesgeenien ilmenemiseen voi vaikuttaa ruoan, liikunnan, levon ja stressinhallinnan sekä tarvittaessa lääkkeiden avulla. Hoikka, liikuntaa harrastava diabeetikko on harvinaisuus dialyysiosastolla, joskin mahdollinen. Sekin on hyväksyttävä, että aina ei sairautta pysty estämään parhaimmillakaan elämäntavoilla, jos geenien vaikutus voittaa. Mutta elämäntavoilla voidaan aina siirtää taudin puhkeamista, hidastaa etenemistä ja vähentää oireita.
Elämäntapoihin kannattaa kannustaa ja panostaa, sillä Suomen puolesta miljoonasta diabeetikosta jopa kolmasosaa uhkaa päätyminen dialyysiin, ellei muuteta suhtautumista tautiin ja sen hoitoon.
Munuaiset pysyvät kunnossa, kun
• paino ja verenpaine pysyvät hallinnassa
• ehkäistään sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
• vältetään turhaa runsasta lääkkeiden käyttöä
Kaikki nämä ovat maksankin terveyteen liittyviä asioita, joita hoidetaan arkipäivän elämäntapavalinnoilla. Elämä ei muutu tylsäksi hyvien elämäntapojen myötä. Kun elät ehkäisten diabetesta ja maksaongelmia, olet virkeä ja energinen ja pystyt nauttimaan aktiivisesta elämästä.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti