Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).
Aiheuttaako magnesiumin vaje allergiaa?
Magnesiumin puutteen on todettu rotilla aiheuttavan allergisia reaktioita ja pahanlaatuisia kasvaimia, erityisesti leukemiaa ja lymfoomia.
Magnesiumin vajauksen vaikutus ihmisen immuunitoimintaan on tarkemmin tutkimatta. Infektiotautien aikana seerumin magnesiumpitoisuus kuitenkin pienenee. Kyseessä on ilmeisesti valkuaiseen sitoutuneen jakeen elimistön sisäinen siirto eikä puutostila. On olemassa myös viitteitä siitä, että magnesiumin puute olisi yhteydessä astmaan ja muihin allergisiin tauteihin. Tällöin magnesiumin anto on vähentänyt veren histamiinipitoisuutta, joten magnesiumin voidaan sanoa toimivan antihistamiinisena tekijänä. Magnesiumilla on ilmeinen antiallerginen vaikutus.
Magnesium toimii välttämättömänä yhteistekijänä noin 300:ssa eri entsyymireaktiossa. Se on välttämätön erityisesti energiaa sitovassa järjestelmässä, joka tuottaa elämän tärkeintä polttoainetta, ATP:tä (adenosiinitrifosfaattia). ATP:n kautta magnesiumilla on keskeinen osuus elimistön energia-aineenvaihdunnassa.
Paljonko magnesiumia päivässä?
Magnesiumin päivittäisestä tarpeesta ollaan eri mieltä. Amerikkalaiset suosittelevat aikuiselle miehelle 350 mg/vrk ja naisille 300 mg/vrk. Suhteellisesti enemmän suositellaan lapsille ja raskaana oleville. Eläinkokeisiin nojautuen väitetään, että korkea annostus (700 mg/vrk) hyödyttäisi ihmisen elimistöä, koska matala annostus vaurioittaisi valtimon seinämiä.
Tutkimusten mukaan suomalaisten magnesiumin kokonaissaanti vuorokaudessa on 440 mg dietiillä, joka sisältää 2 800 kilokaloria päivässä. Professori Robert Tigerstedtin tutkimuksen mukaan magnesiumin saanti olisi ollut 1 250 mg päivässä vuosisadan alussa. Magnesiumia ja kalsiumia tulisi saada suhteessa 1:2, mutta suomalaisten runsas maidon käyttö on saattanut muuttaa saannin suhteen jopa 1:10.
Magnesiumia on lähes kaikissa ravintoaineissa. Runsaimmin sitä on vihreissä kasviksissa, kokojyväviljassa, lihassa, sisäelimissä, kalassa ja pähkinöissä. Suomessa tärkeimmät lähteet ovat viljatuotteet (40 % kokonaissaannista), peruna (15 %), maitotuotteet (25 %); yllättävästi kahvin osuus saattaa olla peräti 30 %.
Ravinnon teollistuminen vähentää magnesiumia: vehnän puhdistuksessa häviää 80 % ja riisin kiillotuksessa 83 %. Huomionarvoista on, että kahdessa ihmisravinnon pääenergian lähteessä, puhdistetussa sokerissa ja rasvoissa, ei ole juuri lainkaan magnesiumia[1], joten yksipuolinen ruokavalio voi johtaa riittämättömään saantiin. Kun verrataan suomalaisten saantilukuja kansainväliseen keskitasoon, voidaan todeta, että meidän magnesiumin saantimme on niukkaa ja ilmeisesti yleensä alle ihannetason.
Normaalisti ravinnon magnesiumista imeytyy 30−40 %, mutta ravinnon sisältäessä magnesiumia niukasti, sitä imeytyy jopa 75 %. Maitohappobakteerit ja D-vitamiini edistävät magnesiumin imeytymistä, kun taas rauta, kalsium, natrium, fosfaatit, fytaatit ja proteiinit voivat häiritä imeytymistä.
[1] Schroeder, H. A., Nason, A. P., and Tipton, I. H.: Essential metals in man:magnesium, J. Chronic Dis., 21, 815, 1969.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Päätimme, että parasta mitä meillä on antaa nyt kytevään tilanteeseen, on jakaa Antioksidanttiklinikoiden perustajan, erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla -kirja kokonaisuudessaan ILMAISEKSI!
Lataa NYT Kaarlo Jaakkolan kirja “Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla” ILMAISEKSI (norm. 35,90€) TÄSTÄ:
Lataa e-kirja ilmaiseksi tästä >>
Sivulta löytyy myös 16 ilmaista käytännönläheistä terveysopasta, jotka ovat kaikki toistaiseksi ilmaiseksi ladattavissa (arvo 4,90 € / kpl). Tutustu oppaisiin ja lataa ne koneellesi tästä: http://biomed.fi/ladattavat-oppaat/
PS. Nyt on aika jakaa todellisen ravitsemushoitojen legendan viisauksia koko kansan avuksi! Anna myös läheisellesi mahdollisuus ilmaiseen terveystietoon ja laita e-kirjan ja oppaiden linkit jakoon somessa tai emaililla.
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola