Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Särkylääkkeitä käytetään Suomessa nyt noin kolminkertaisesti 1970-lukuun verrattuna. Samalla haittavaikutuksetkin lisääntyvät. Lääkkeiden oston helpottaminen käsikauppamyynnillä lisää käyttöä. Särkylääke parasetamolin myynnin vapauttaminen elintarvikeliikkeisiin lisäsi Ruotsissa selvästi myrkytystapauksia. Vuosittain Suomessakin kuolee 150−300 ihmistä särkylääkkeiden aiheuttamiin ruoansulatuskanavan verenvuotoihin. Kipujen kanssa ei voi elää, eikä runsaalle ja pitkäaikaiselle kipulääkekäytölle ole aina vaihtoehtoja. Kipulääkkeitä siis tarvitaan, mutta käyttö on aina harkittava, ettei turhaan rasiteta maksaa, jos vaihtoehto löytyy. Päänsärky saattaa mennä ohi kävelylenkillä tai niska-hartiahieronnalla, mutta päivittäinen särkypilleri voi aiheuttaa kuukausien ja vuosien mittaan vakavia haittoja. Krooniset selkäkivut ovat työtuolissa, autossa ja kotisohvalla päivänsä viettävän nykyihmisen ongelma, jota joudutaan lääkitsemään paljon. Moni pääsee vaivoista ja särkylääkkeistä joogan tai muun sopivan liikunnan avulla.
Yli 15-vuotiaista suomalaisista lähes 10 % käyttää särkylääkkeitä päivittäin ja noin 14 % viikoittain. Eniten särkylääkkeitä ottavat luonnollisesti iäkkäät, mutta yhä nuoremmissa on lääkkeiden säännöllisiä käyttäjiä. Nuoret sammuttavat pillereillä tietokoneen ja TV:n ääressä syntyviä niska-hartiaseudun kipuja ja päänsärkyjä sekä PMS-oireita. Tietämättään he rasittavat maksaansa liikunnan puutetta lääkitsemällä.
Parasetamoli (asetaminofeeni) poistaa säryn vatsaa ärsyttämättä, mutta aiheuttaa suurina määrinä maksavaurioita. Lääkepakkauksissa varoitetaan, että suositeltua annosta ei saa ylittää, ja parasetamolin kohdalla tätä ohjetta täytyy erityisesti kunnioittaa. Parasetamoli on yleinen kuumetta alentava ja kipua lievittävä lääke, joka aiheuttaa suositusannoksina vähemmän haittoja kuin tulehduskipulääkkeet. Tämän yleisen särkylääkkeen aineenvaihdunta tapahtuu lähes täydellisesti maksassa, joten suuret, 5−10 kertaa tavallisen annoksen suuruiset määrät tai pitkäaikainen käyttö vaurioittavat maksaa. Parasetamolin yliannostus on yleisin syy lääkkeiden aiheuttamiin maksavaurioihin. Pienetkin yliannokset ovat pitkään otettuna haitallisia, ja herkkä tai ylirasittunut maksa reagoi annoksiin, jotka yleensä eivät aiheuta ongelmia. Lapsen, nuoren ja iäkkään elimistö kestää aikuisia heikommin lääkkeiden toksisia vaikutuksia. Iäkkäillä parasetamoli saattaa olla, ehkä monen muun lääkkeen kanssa, päivittäisessä käytössä, ja päänsärkyyn otettu lisäannos voi olla maksalle liikaa. Erityisesti runsaaseen alkoholinkäyttöön yhdistettynä parasetamolin maksahaitat tulevat esiin, ja jo tavallinen kivun hoitoon käytetty annos saattaa alkoholin yhteydessä aiheuttaa vaikeita maksareaktioita.
Parasetamoli ei sinänsä vaurioita maksaa, vaan sen tekee maksan normaalissa lääkeaineita vaarattomaksi ja eliminoitavaksi muuttavassa entsyymitoiminnassa syntyvä yhdiste. Tämäkin aine vaurioittaa maksasoluja vasta silloin, kun määrä ylittää maksan 2-faasin detoksifi kaatiokyvyn. Tämä taas riippuu paitsi lääkeannoksesta, myös verestä poistettavien aineiden kokonaismäärästä ja maksan synnynnäisestä detoksifi kaatiokyvystä, joka heikkenee ikääntyessä ja aliravitsemustiloissa. Haitallisuuteen vaikuttavat siis mm. muut lääkkeet, ympäristömyrkyille altistuminen, amalgaamipaikoista irronnut elohopea ja muut raskasmetallit sekä 2-faasin toimintaan tarvittavien ravintoaineiden riittävyys kehossa.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti