Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).
Suomen Lääkärilehdessä 7/2015 julkaistiin tällä otsikolla nimetty tärkeä astmaa koskeva artikkeli, jonka ovat kirjoittaneet Tampereen yliopistosairaalan ylilääkäri Jussi Karjalainen ja professori Lauri Lehtimäki.
Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon yleensä kuuluu keuhkoputkiston limakalvotulehdus (inflammaatio) ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntyvä supisteluherkkyys (hyperreaktiivisuus). Tulehdusmuutoksia on tunnistettu erilaisia alatyyppejä eri tautiryhmissä kuten syövässä ja myös kliinisen hoidon kannalta toisistaan eroavia astman alatyyppejä on oppikirjoissa kuvattu.
Noin 30 vuoden aikana tutkijat ovat kehittäneet pienten ilmateiden alueen tarkkoja tutkimusmenetelmiä. Rutiiniin sopivia riittävän informatiivisia mittausmenetelmiä ei oikeastaan ole olemassa. Tätä aluetta kutsuttiin ilmateiden hiljaiseksi alueeksi (quiete zone).
Viime vuosikymmenten aikana on kertynyt melko laaja tutkimuskokonaisuus elimistön eri osista. Tutkimukset vahvistavat, että astmaan liittyvä tulehdus ja monet toimintahäiriöt esiintyvät koko keuhkoputkiston alueella. Tiedetään, että ilmateitä ahtauttavissa keuhkosairauksissa pienten hengitysteiden ahtautuminen häiritsee hengityskaasujen vaihtoa ja liman erityksen kulkua. Niinpä potilashoidossa pienten ilmateiden tulehduksia on vaikea hoidollisesti hallita. Potilaalla saattaa esiintyä usein pahenemisvaiheita.
Yleensä rasitusastmassa keuhkoputket supistuvat rasituksen aikana ja aiheuttavat hengenahdistusoireita, jotka voivat jatkua varsin pitkään rasituksen jälkeen. Aina kun ilmankulku on salpautunut keuhkoputkissa, yleensä kehittyy nopeasti oireita, jotka vaativat tehokasta hoitoa. Silloin potilaalle tulee lisähapen tarvetta. Pienten ilmateiden alueen ongelmat antavat siis samanlaisia oireita kuin tavanomaisessa rasitushengenahdistuksessa on. Oireet muistuttavat myös lasten pienikokoisten keuhkoputkien virustulehdusta eli bronkioliittiä. Tutkiva lääkäri voi stetoskoopin avulla keuhkoja kuunnellessa kuulla sisäänhengityksessä ja/tai uloshengityksessä nopeita vingahduksia. Tavallisen astman oireillessa kuuluu usein uloshengityksessä vinkunaa. Se onkin yleisesti astman tyypillinen oire, jota siis voi esiintyä myös silloin, kun kyseessä on ahtauttava keuhkoputken tulehdus pienten ilmateiden alueella.
Pienten ilmateiden ahtautumisesta johtuva ilmasalpaus voidaan nähdä röntgenologisesti ohutleike-TT-kuvauksella. Ilmasalpaus saattaa näkyä melko vähäisenä keuhkokudoksen tiivistymisenä. Uuden laitteen käyttö ei ole vielä Suomessa yleistynyt.
Lataa NYT Kaarlo Jaakkolan kirja “Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla” ILMAISEKSI (norm. 35,90€) TÄSTÄ:
Lataa e-kirja ilmaiseksi tästä >>
Sivulta löytyy myös 16 ilmaista käytännönläheistä terveysopasta, jotka ovat kaikki toistaiseksi ilmaiseksi ladattavissa (arvo 4,90 € / kpl). Tutustu oppaisiin ja lataa ne koneellesi tästä: http://biomed.fi/ladattavat-oppaat/
PS. Nyt on aika jakaa todellisen ravitsemushoitojen legendan viisauksia koko kansan avuksi! Anna myös läheisellesi mahdollisuus ilmaiseen terveystietoon ja laita e-kirjan ja oppaiden linkit jakoon somessa tai emaililla.
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola