Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).
Erityisesti suurten hengitysteiden, kuten henkitorven alueella, on värekarvallisia soluja. Värekarvojen liike vaatii energiaa. Epiteelisolujen pinnan nesteeseen ja limaan tarttuneet hiukkaset kulkeutuvat hengitysteissä ylöspäin.
Epiteelisoluja verhoava nestevaippa on välttämätön värekarvojen tehokkaalle toiminnalle. Värekarvojen tehtävänä on kuljettaa solujen pinnalla olevaa nestettä, limaa ja niihin tarttuneita hiukkasia. Värekarvat liikkuvat noin 12–14 kertaa sekunnissa, mikä saa liman kulkemaan noin 100 mikrometriä sekunnissa.
Liikkuva värekarva. Värekarva liikkuu epiteeliä verhoavassa nestemäisessä kerroksessa. Vieraista aineista suurin osa on nestettä verhoavassa limavaipassa.
Värekarvojen liike tapahtuu limakerroksen alla olevassa nestekerroksessa. Samalla nestettä verhoava lima auttaa siihen juuttuneiden vieraiden partikkeleiden kulkeutumista. Liian vähäinen nesteen määrä tai liian runsas limaneritys lamaannuttaa värekarvatoimintaa ja kerryttää runsaasti limaa hengitysteihin. Näin tapahtuu mm. kroonisessa keuhkokatarrissa ja kroonisessa keuhkoputkitulehduksessa.
Riittävä antioksidanttien saanti on edellytys tehokkaalle värekarvatoiminnalle. Värekarvojen perinnöllisiä rakenteellisia ja toiminnallisista vioista tunnetaan mm. harvinainen immotile cilia -tauti. Hoidossani oli lapsipotilas, jolla oli diagnostisoitu tämä tauti. Kun määräsin hänelle yksilöllistä antioksidanttilääkitystä, lapsen vaikeat hengitystieoireet loppuivat. Perinteisessä lääketieteessä on pitkään luultu, että perinnöllisiin sairauksiin ei millään hoidolla voida tehokkaasti vaikuttaa. Käsitykseni on, että antioksidantit korjaavat heikentynyttä värekarvatoimintaa, oli sitten kyse perinnöllisistä, hankituista syistä tai molemmista.
Minkä hyvänsä akuutin limakalvotulehduksen aikana vapautuu tavallista enemmän happamia mukopolysakkarideja sekä erilaisia tulehdusreaktion tuottamia haitallisia yhdisteitä, proteiini-hiilihydraattiyhdisteitä. Ärtyneen limakalvosolukon eli epiteelin eritteet ovat usein hyvin sitkeitä, mikä puolestaan keuhkoputkissa estää värekarvojen toimintaa. Tällöin värekarvat eivät pysty riittävän tehokkaasti kuljettamaan eritteitä ylöspäin kurkkua kohti.
Kasvirohdoilla voidaan vähentää eritteiden sitkeyttä. Eräät rohdokset muodostavat limakalvoille suojaavan lisäkerroksen siten, että ne eivät estä liman poistumista. Fytoterapeuttisten yskänlääkkeiden sisältämät haihtuvat öljyt usein lisäävät syljen eritystä. Lisääntynyt nieleskely helpottaa yskää ja suun limakalvojen kuivuutta. Haihtuvat öljyt pieninä annoksina kiihdyttävät epiteelisolujen ja keuhkorakkuloiden toimintaa, kun taas suuret annokset voivat estää sitä.
Hengitystie-epiteeliä verhoava neste- ja limakerros
Ihanteellinen värekarvatoiminta vaatii nestevaipan ja ohuen limakerroksen. Niiden erittymistä säätelevät monivaiheista energiaa vaativat neuraaliset prosessit (GHS = glutationi).
Neste- ja limakerros on noin 10 mikrometrin (µm) paksuinen. Nestekerros muodostuu epiteelikerroksen pintaa verhoavasta nestekerroksesta ja sen päällä olevasta limakerroksesta. Nestekerros muodostuu epiteelisoluissa olevan aktiivisen ionipumppumekanismin avulla. Limakerroksen paksuutta säätelevät limarauhaset ja ns. gobletsolut. Normaalissa tilanteessa limakerros on lähes olematon, kun taas tautiprosessit ärsyttävät ja paksuntavat sen.
Oppikirjan mukaan hengitysteiden limakerros on normaalisti erittäin ohut. Limaa erittyy goblet soluista ja limarauhasista pieninä, 1–2 µm:n mittaisina pisaroina, joka sisältää pääasiassa konsentroitunutta glykoproteiinia. Pisarat imevät nestettä epiteeliä verhoavasta nestevaipasta (ionipumppu), jolloin limakerroksen suhteellinen osuus kasvaa yli 100-kertaiseksi samalla, kun se muuttuu koostumukseltaan ja laimenee. Limasta noin 95 % on vettä, 2–3 % erilaisia glykoproteiineja, 0,1–0,5 % proteoglykaaneja, 0,3–0,5 % lipidejä ja loput proteiineja ja monia pienmolekyylipainoisia yhdisteitä.
Liman eritys lisääntyy monien ärsykkeiden (tupakansavu, pienhiukkasaltistus, rikkioksidi), välittäjäaineiden, arakidonihapon, metaboliittien (prostaglandiini, leukotreenit), proteaasien radikaalien ja biofysikaalisten tekijöiden vaikutuksesta.
Ravintotekijöiden merkitys limaneritykselle tunnetaan huonosti (Keuhkosairaudet-kirjan mukaan). Olen farmasian professori Raimo Hiltusen oppilaana ymmärtänyt ravitsemuksen merkityksen keuhkojen epiteelille siten, että keuhkojen rakenteiden rasvarakennusaineiksi suositeltavia ravintolisiä ovat erityisesti eläinlesitiiniperäisten rasvojen lipidiyhdisteet (jopa 5 000 erilaista lipidirakennetta). Ravitsemushoidossa käytettäväksi voidaan suositella liposomimuotoisia, eläinlesitiiniperäisiä rasvoja. Neurolipidiravintovalmisteen liposomimuodossa olevat rasvat pääsevät kosketuksiin rasvakudoksen solurakenteiden kanssa, joten elimistö voi käyttää niitä rakenteiden korjauksessa ja ylläpidossa.
Yllä olevaa ”katalyyttiset tehtävät” -taulukkoa, joka on kirjassa Keuhkosairaudet (Duodecim 2005) olen täydentänyt muissa oppikirjoissa olevilla tiedoilla.
Kyseinen taulukko esittää keskeisiä tietoja elimistössä olevista suojaproteiineista. Taulukon tiedot osoittavat, että ihmisen hengitysteiden pintasolussa on tehokas biokemiallinen/antioksidatiivinen suojajärjestelmä. Esimerkiksi elimistön välttämättömässä happiaineenvaihdunnassa syntyy koko ajan superoksidia, joka on aineenvaihdunnan myrkyllisin välituote. Sen neutraloimiseksi solut tuottavat superoksididismutaasientsyymia (SOD). Se muuttaa myrkyllisen superoksidin vähemmän vaaralliseen muotoon vetyperoksidiksi ja vedeksi. Ihmiselimistössä tietyissä kohdissa on rakenteeltaan toisistaan jonkin verran poikkeavia SOD-entsyymejä, joita kutsutaan isomuodoiksi. Solulimassa on kuparia ja sinkkiä sisältävää entsyymiä CuZnSOD ja solun voimalaitoksissa mitokondrioissa on edellisen SOD:n isomuoto MnSOD. Näiden entsyymien vaikutuksesta myrkyllinen superoksidi muuttuu vetyperoksidiksi, joka on lievemmin myrkyllinen. Sen puolestaan neutraloi seleeniä sisältävä entsyymi (Glutationiperoksidaasi, Px), jolloin elimistöön syntyy vesimolekyyli ja happiatomi.
Saadessamme energiaa hapesta, syntyy siis hyvin voimakkaita välituotteita, joita kutsutaan happiradikaaleiksi. Niiden tehokas neutralointi on erittäin tärkeää.
Energian tuottoon ja sen pitämiseen turvallisena osallistuvat mm. kupari, sinkki, mangaani, seleeni sekä kolmen aminohapon (glutamiinin, glysiinin ja kysteiniini) muodostama pienikokoinen antioksidantti, glutationi. Mitä voimakkaampia ovat energian tuotto ja käyttö, sitä enemmän glutationia kuluu. Glutationi toimii kriittisissä tilanteissa ”antioksidanttivarastona”. Sen riittävyyteen voidaan vaikuttaa myös oikein valitun ravinnon kautta. Eräs parhaimmista keinoista vaikuttaa tähän saattaa olla suomalainen keksintö, patentoitu aktivoitu heraproteiini, jonka käyttö tehostaa keskeisiä antioksidanttisuojamekanismeja useilla reaktiotavoilla.
Voidaan sanoa, että ravitsemushoidon strategisesti tärkeimpiä asioita on joka hetki turvata elimistömme energiantuotto oikeilla ravintolisillä. Nykytutkimuksen mukaan glutationin riittävyys kaikissa hapetusstressitilanteissa on ensiarvoisen tärkeää.
Hengitysteiden epiteelisolut erittävät solupuolustuksen kannalta keskeisiä yhdisteitä, jotka toimivat elimistön myrkkyjä, bakteereja ja viruksia vastaan. Ne on esitetty taulukossa no. 2.
Taulukko esittää keuhkoissa vaikuttavia antioksidanttipuolustusmekanismeja ja vaikuttavia aineita myrkkyjen poistossa. Vajaus niissä aiheuttaa heikentymistä keuhkojen kudosten suojautumisessa, esimerkiksi keuhkofibroosissa ja asbestoosissa.
[1] Lähde: Keuhkosairaudet, Duodecim, 2005.
Lataa NYT Kaarlo Jaakkolan kirja “Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla” ILMAISEKSI (norm. 35,90€) TÄSTÄ:
Lataa e-kirja ilmaiseksi tästä >>
Sivulta löytyy myös 16 ilmaista käytännönläheistä terveysopasta, jotka ovat kaikki toistaiseksi ilmaiseksi ladattavissa (arvo 4,90 € / kpl). Tutustu oppaisiin ja lataa ne koneellesi tästä: http://biomed.fi/ladattavat-oppaat/
PS. Nyt on aika jakaa todellisen ravitsemushoitojen legendan viisauksia koko kansan avuksi! Anna myös läheisellesi mahdollisuus ilmaiseen terveystietoon ja laita e-kirjan ja oppaiden linkit jakoon somessa tai emaililla.
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola