Millainen on hyvä valmiste?
Probioottisiin bakteereihin lasketaan monia bakteerikantoja. Usein bakteerien lukumäärää (esimerkiksi grammassa jauhetta tai kapselissa) pidetään tärkeänä, mutta bakteerin ja niitä sisältävien valmisteiden muut ominaisuudet ovat vähintään yhtä merkittäviä.
- Bakteereiden pitää päästä kulkeutumaan mahalaukun läpi ilman, että vatsahapot, ruuansulatusentsyymit ja sappihapot tuhoavat niitä.
- Bakteerien pitää kyetä asettumaan pysyvästi suolilimaan ja suolen limakalvon epiteelisoluihin ja muodostamaan pesäkkeitä.
- Bakteerien pitää kyetä kiinnittymään suolen seinämään. Tutkijat puhuvat bakteerien adheesiosta (kiinnittymisestä). Tehokkaiden bakteerien pinnalla on hapsu-fimbrioita, joiden avulla bakteerit kiinnittyvät limaiseen suolen (ja myös virtsarakon) pintasolukkoon. Hapsujen erittämät kemialliset yhdisteet, adhesiinit, tarttuvat halukkaasti suolen pintasolukossa oleviin vastaanottimiin (reseptoreihin) ja näin bakteeri asettuu limakalvolle. Probioottisten bakteerien adheroituminen lyhentää ripulin kestoa ja parantaa bakteerien positiivisia immunologisia vaikutuksia. Adheroitumiskykyä testataan soluviljelmissä.
- Hyvien probioottisten bakteerien tulisi kyetä muodostamaan yhdisteitä, jotka estävät patogeenisia (sairautta aiheuttavia) bakteerikantoja lisääntymästä. Tällaisia yhdisteitä ovat bakteerien kasvua estävät aineet, orgaaniset hapot, vetyperoksidi, bakterisidit, adheesion estäjät ja koko joukko antimikrobisia yhdisteitä.
Edellä mainitut kriteerit täyttäviä, hyviä probioottisia bakteerikantoja ovat ainakin: Bifidobacterium longum BB 536, Lactobacillus rhamnosus (kanta GG), Lactobacillus casei rhamnosus LB 21, Lactococcus lactis L1A ja Lactobacillus plantarum 299v.
Tämä artikkeli on Luontaistuotealan ammatillisen peruskurssin aineistosta: Tri Tolosen materiaali, Maitohappobakteerit ja prebiootit, tekijä LTK, dosentti tri Matti Tolonen