Nykyajan ihminen saa ravinnossaan vähemmän hyviä probioottisia bakteereita kuin kivikaudella eläneet esi-isämme. He eivät kärsineet allergioista, sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta, liikalihavuudesta eivätkä muistakaan elintasosairauksista. Geneettisesti ihminen ei ole muuttunut juuri lainkaan viimeisten 40 000 vuoden kuluessa. Nykyihminen tarvitsee probioottisia bakteereita aivan yhtä lailla kuin esi-isämme. [Kivikaudella saimme ravinnosta yhtä paljon omega-6- ja omega3-rasvahappoja. Nykyravinnon omega-6/omega-3-suhde on keskimäärin 15–17:1, mikä lisää suuresti kaikkien kroonisten tautien vaaraa ja pahentaa niiden kulkua.]
Eläviä maitohappobakteereja on käytetty vuosituhansia elintarvikkeiden säilömiseen. Vanhan testamentin persialaisen version (1. Mooseksen kirja 18:8) mukaan Abrahamin pitkän iän salaisuus oli runsas piimän juonti. Roomalainen historioitsija Plinius suositteli vuonna 76 eKr hapatettuja maitotuotteita maha- ja suolistotulehdusten hoitoon. Nykyaikaisen mikrobiologian alkutaipaleelta saakka (1800-luvun lopulta) on korostettu maitohappobakteerien terveellisiä vaikutuksia suoliston toiminnalle.
Probioottisen hoidon isänä pidetään venäläissyntyistä Ilja Iljitš Metšnikovia (1845–1916). Hän työskenteli Pariisissa Pasteur-instituutissa ja sai vuonna 1908 Nobelin lääketieteen palkinnon. Hän suositteli Lactobacillus bulgaricus -bakteeria, joka ei ole ominaisuuksiltaan aivan niin hyvä kuin eräät myöhemmin käyttöön tulleet bakteerikannat (esim. L. rhamnosus), joilla on kliinisissä kokeissa saatu hyviä tuloksia muun muassa lasten allergioissa ja hengitystieinfektioissa.
Maitohappobakteerit ovat suoliston omia, luonnollisia bakteereita. Nämä hyvät bakteerit ovat tärkeitä ruuansulatuksessa, ravinnon imeytymisessä ja suolen limakalvon toiminnassa. Jos bakteerien tasapaino järkkyy, voi seurauksena olla monenlaisia vatsavaivoja, kuten kipuja, pahoinvointia, ummetusta tai ripulia. Maitohappobakteerit suojaavat meitä tauteja aiheuttavilta “pahoilta” bakteereilta. Suomalaiset lastenneuvolat suosittelevat probioottien käyttöä moniin eri tiloihin. Italiassa probiootit ovat yleisimmin käytetty ravintolisäryhmä.
Tämä artikkeli on Luontaistuotealan ammatillisen peruskurssin aineistosta: Tri Tolosen materiaali, Maitohappobakteerit ja prebiootit, tekijä LTK, dosentti tri Matti Tolonen