Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Maksa on kehon puhdistus- ja ongelmajätelaitos, kunnossapito-organisaatio, lämpövoimala, ravinnon tuottaja ja logistiikkakeskus. Ihmiskehon elintärkeistä elimistä maksa on yksi tärkeimmistä sydämen, munuaisten, haiman, keuhkojen ja aivojen rinnalla. Tässä joukossa maksa on hallitsija, josta kaikki solut, kudokset ja elimet ovat riippuvaisia. Kehon koostuminen, toiminta ja kuona aineiden poisto vaativat onnistuakseen terveen maksan.
MAKSAN FYSIOLOGIAA
Maksa on sisäelimistä suurin, aikuisen maksa painaa 1−1,5 kg. Tämä tärkeä elin sijaitsee turvallisessa paikassa kehon oikealla puolella kylkiluiden suojaamana pallealihaksen alla. Sen läpi virtaa verta koko elämän ajan noin puolitoista litraa minuutissa, yli 2 000 litraa vuorokaudessa. Maksa kaipaa huolenpitoa, jotta tämä urakka onnistuu. Rasvoittunut tai myrkkyjen kyllästämä maksa ei jaksa.
Maksan rakenne ja toiminta poikkeavat kaikista muista kehon kudoksista. Maksavaltimo tuo keuhkoista hapekasta valtimoverta maksasolujen toimintaa varten. Maksan vilkkaan aineenvaihdunnan takia happea tarvitaankin runsaasti. Suurin osa maksaan tulevasta verestä virtaa porttilaskimoa pitkin suoraan ruoansulatuskanavasta. Suolistosta saapuva veri tuo ravinteita, jotka päätyvät maksasolujen käsittelyyn lähteäkseen sitten verivirran mukana ravitsemaan kehoa. Porttilaskimoveri tuo maksasoluille myös haasteita: lisäaineita, lääkeaineita, torjunta-aineita, myrkkyjä, raskasmetalleja, kemikaaleja ja mikrobeja.
Suurin osa maksakudoksesta muodostuu hepatosyyteistä eli erikoistuneista maksasoluista, jotka hoitavat maksan monimutkaisia tehtäviä. Maksasolut tuottavat ja varastoivat sokeria, proteiineja, rasvoja ja kolesterolia ja osallistuvat lukuisten aineiden muokkaukseen ja detoksifikaatioon eli muuntavat niitä myrkyttömiksi.
Maksasolujen vierellä kulkee hiussuonia eli pieniä verisuonia, joita sanotaan sinusoideiksi. Niitä pitkin porttilaskimosta tuleva veri tavoittaa kaikki maksasolut. Näiden hiussuonten seinämät ovat läpäisevämpiä kuin muualla kehossa, joten aineiden vaihto veren ja solujen välillä toimii erityisen tehokkaasti. Maksasolujen ja sinusoidien välitilaan varastoituu A-vitamiinia. Sinusoidien seinämillä on syöjäsoluja eli makrofageja. Sana makrofagi tulee kreikan suursyömäriä tarkoittavasta sanasta, ja nämä valkosolut todellakin hoitavat osuuttaan maksan puhdistavassa työssä kirjaimellisesti syömällä veressä kulkevaa haitallista ainesta. Maksan syöjäsolut eli löytäjänsä mukaan nimetyt Kupfferin solut huolehtivat osaltaan ihmisen immuniteetista poistamalla verestä bakteereja, viruksia, sieniä, parasiitteja, syöpäsoluja ja kuolleita soluja sekä bakteerien soluseinämistä vapautuvia myrkyllisiä yhdisteitä. Hyvin toimiva maksa ehkäisee näin infektioita, syöpää, matala-asteista tulehdusta ja muita sairauksia. Riittävä hygienia on tarpeen, ettei Kupfferin solujen kapasiteettia ylitetä esimerkiksi pilaantuneella ruoalla tai saastuneella vedellä.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti