Paaston ja erilaisten puhdistuskuurien aikana elimistöä pyritään puhdistamaan nk. kuona-aineista. Paasto virkistää ja voi motivoida muuttamaan ruokatottumuksia terveellisemmäksi myös pysyvämmin. Paastosta on runsaasti tutkimusta, mutta tiedemaailma edelleen nahistelee termeistä ja paaston terveysvaikutuksista ja tarpeellisuudesta.
Detox-kuureihin kriittisesti suhtautuvat eivät koe, että elimistössämme olisi kuona-aineita, joita pitäisi tai voisi poistaa detox-kuurien avulla. Myös käsitteenä detox voi tuntua tässä yhteydessä vieraalta, sillä se yhdistetään lääketieteessä myrkytykseen ja myrkynpoistoon. Kriittisesti puhdistuskuureihin suhtautuvat kuitenkaan harvoin kiistävät paasto- ja detox-kuureihin liittyvien elämäntapavalintojen kuten tupakan, alkoholin, sokerin tai stressin vähentämisen terveysvaikutuksia. Terveellisten elämäntapojen ja myönteisten ruokavaliomuutosten positiiviset terveysvaikutukset ovat onneksi sekä detox-kriitikkojen ja detox-kannattajien yhteinen tavoite terveyden edistämisen agendalla.
Julkisuudessa näkee jonkin verran väitteitä, että detox- ja paastokuurien hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä. Muun muassa Duodecimin Kliininen ravitsemus -teoksessa (1992) kuitenkin todetaan, että ”tuore” norjalainen tutkimus osoitti, että viikon paasto ja sen jälkeen kolmen kuukauden mittainen gluteeniton vegaanidietti ja yhdeksän kuukauden mittainen laktovegetaarinen dieetti vähensivät nivelreuman oireita sekä myös paransivat tulehduksen laboratoriomittareita. Duodecimin teoksessa todetaan, että dieettihoidoilla saattaa olla merkitystä nivelreumaa sairastavilla, mutta niiden toteuttaminen vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Duodecimin mukaan, ei ole myöskään selvää, perustuuko niiden vaikutus dieetin kanssa puuhailun aiheuttamaan lumevaikutukseen ja yleensä terveydenkannalta edullisiin elintapoihin vai dieetin spesifisiin anti-inflammatorisiin vaikutuksiin. Niin tai näin. Tämä on jälleen hyvä osoitus siitä, että paasto voidaan liittää osaksi elämäntaparemonttia ja menetelmäksi saada aikaa pysyvämpiä myönteisiä muutoksia elintavoissa.
Detox-termin lisäksi toinen kiistanalainen käsite on kuona-aineet, joiden poistumista paasto- ja puhdistuskuurien avulla pyritään tehostamaan. Detox-kriitikot eivät allekirjoita sellaisten kuona-aineiden olemassaoloa, joita puhdistuskuureilla voisi erityisesti poistaa. Paasto-, detox- ja puhdistuskuurien suosittelijat pitävä kuona-aineina mm. ummetuksen, veren kolesterolin ja sokerin nousun ja maksan huonon toiminnan myötä kehoon kertyviä aineenvaihdunnan aineita. Fysiologian oppikirjoissa kuona-aineet on käsitteenä tunnettu ja niitä ovat esimerkiksi munuaisten toimintaan liittyvä virtsa-aine (urea), joka on valkuaisaineiden hajoamistuote, sekä sappiväriaineet, joita syntyy hemoglobiinin pilkkoutuessa. Detox- ja puhdistuskuureilla pyritäänkin tukemaan ja tehostamaan mm. suoliston, maksan ja munuaisten toimintaa kuona-aineiden poistamiseksi.
Termistö ja käsitteet muuttuvat ravitsemustieteen parissa omaa rauhallista tahtiaan ja saattaa vielä tulla aika, jolloin myös detox- ja puhdistuskuureihin suhtaudutaan myönteisemmin tai ehkäpä ne tulevat joskus jopa osaksi ravitsemusterapiaa. Ravitsemuksella on ollut perinteisesti keskeinen osuus sairauksien ehkäisyssä ja mielestäni myös paastolla ja erilaisilla puhdistuskuureilla on tässä kokonaisuudessa oma roolinsa, vaikkakin edelleen vielä jonkin verran syrjittynä ja parjattuna.
Mielestäni kaikkiin elämäntapavalintoihin ja ruokavaliomuutoksiin tulee suhtautua terveellä kriittisyydellä ja pyrkiä perustelemaan itselleen niiden merkitys omiin elämäntapoihin. Kaikki terveelliseksikään mielletty ei välttämättä sovi kaikille. Mutta parempi tutustua ja hankkia tietoa sekä mahdollisesti henkilökohtaisesti kokeilla, ennen kuin hyväksyy tai tyrmää asian joka jollain tavalla on alkanut kiinnostaa.
Itse näen erilaiset paasto- ja detox-kuurit osana terveellisiä elämäntapoja ja opiskelun sekä kokeilun kautta olen löytänyt juuri ne itselleni sopivat tavat ja menetelmät.
Terveisin
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto