Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla -kirjasta, jonka voit ladata nyt ilmaiseksi kokonaisuudessaan tästä (HUOM! Edun arvo 35,90€) >>
Yleinen arvio on, että maailmassa on noin 2 miljardilla ihmisellä sinkin puute. Maailman terveysjärjestö (WHO) on vuonna 1973 todennut sinkin elimistölle välttämättömäksi ravintotekijäksi ja määritellyt aikuisen päivittäiseksi tarpeeksi 15 mg sekä suositellut raskauden aikana 20 mg ja imetyksen aikana 25 mg. Sinkkiä on ihmisessä noin 2 000 mg.
Sinkki on rakenteellinen osa useissa metallientsyymeissä kuten superoksididismutaasissa (CuZnSOD) ja se osallistuu lähes kaikkiin aineenvaihdunnallisiin tapahtumiin. Noin 200 entsyymin toiminnan tiedetään riippuvan sinkistä. Riittämätön sinkin saanti aiheuttaa 3–6 päivän kuluttua useiden entsyymien toiminnan heikkenemistä. Selvät puutosoireet kehittyvät kuukaudessa, infektion aikana jopa muutamassa päivässä.
Sinkillä on keskeinen merkitys vastustuskyvyn ylläpidossa. Sen imeytyminen ohutsuolen yläosassa on aktiivinen, energiaa vaativa tapahtuma, jonka teho vaihtelee yksilöllisesti. Sinkkiä tarvitaan suojaamaan solurakenteita ja estämään vapaiden radikaalien haittoja. Se on erityisen tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle, sillä ilman riittävää sinkkiä uusien valkosolujen muodostus kärsii. Sinkin puutteessa vastuskyky heikkenee ja ihminen saattaa altistua helpommin virustaudeille.
On aina syytä epäillä sinkin puutetta ihmisellä, joka saa herkästi tulehduksia. Keski-Euroopassa monien lääkäreiden infektiohoitoon kuuluu antibioottireseptin lisäksi sinkkiresepti. Terveenkin ihmisen sinkkivarastot ovat pienet. Varastojen riittävyys on yksilöllistä, ja toiset hivenaineet sekä raskasmetallit voivat syrjäyttää varastosinkin.
Amalgaamissa on puolet raskasmetalli elohopeaa, maankuoren myrkyllisintä ainetta, joka leviää monia anatomisia reittejä pitkin lähes kaikkialle elimistöön. Se leviää erityisesti herkkiin rasvamolekyylejä sisältäviin solurakenteisiin kuten aivoihin, sisäeriterauhasiin, munuaisiin, limakalvoihin, varsinkin pään alueella, poskionteloihin ja hammasjuurien alueelle.
Amalgaamipaikkojen elohopea on eräs merkittävimpiä vastustuskykyä heikentäviä tekijöitä niillä, joilla on runsaasti amalgaamipaikkoja. Amalgaamien poiston (saneerauksen) jälkeenkin sinkin tarve jatkuu. Asiaa on syytä selvittää toistuvilla mittauksilla.
Voimakkaassa influenssasairaudessa pienet sinkkivarastot vähenevät vajaassa viikossa. Jos varastot ovat infektion alkaessa vajaita, vastustuskyky ei riitä infektion hallintaan.
Kupari ja sinkki yhtä aikaa nautittuna kilpailevat samasta imeytymistiestä. Jomman kumman liiallinen käyttö voi johtaa toisen puutostilaan. Molempien riittävästä saannista tulee huolehtia.
Kupari on välttämätön immuniteetille. Kuparia tarvitaan valkoisten verisolujen aineenvaihdunnassa. Kuparin puute vähentää valkoisten verisolujen määrää. Immuunitoiminnat heikkenevät kuparin puutteessa.
Bakteeri- ja virusinfektioiden aikana kupariaineenvaihdunnassa tapahtuu useita muutoksia. Akuutin tulehduksen aikana kuparia kulkeutuu maksaan, joka tuottaa suuria määriä kuparientsyymejä, ellei elimistössä ole kuparinpuutostilaa. Biokemiallisista syistä infektiopotilaan kuparinpuutostilaa onkin syytä korjata ja pitää sinkkilääkityksen aikana yllä hyvää kuparitasapainoa.
Haluatko koko Kaarlo Jaakkolan tietopaketin aiheesta?
Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla -kirja on ladattavissa nyt ilmaiseksi kokonaisuudessaan tästä>>
HUOM! Kun lataat kirjan ilmaiseksi TÄNÄÄN, niin etusi arvo on 35,90€!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola