Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Syöpäsairauksien ravitsemushoito tapausselostusten valossa -kirjasta
(Tämä osa kirjasta on lainaus Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta luvusta Syöpäsairaudet, kirjasta Terveen elämän salaisuudet osa 4 (WSOY 1989).)
Syöpäimmuniteetti ja rasvahapot
Monien yksittäisten ravintotekijöiden ohella myös ravinnon oikea rasvakoostumus vaikuttaa immuunijärjestelmään. Ravintorasvojen vaikutus immuunijärjestelmään välittyy paikallishormonien, prostaglandiinien välityksellä. Koe-eläintutkimukset ovat osoittaneet, että gammalinoleenihappo (GLA) hillitsee syöpäsolujen kasvua. GLA on monityydyttymätön elimistölle välttämätön rasvahappo, jota elimistö tarvitsee normaalissa toiminnassaan. Eräät kasviöljyt sisältävät sitä. Sitä on saatavana myös kapseleina, joita valmistetaan mm. helokkikasvin öljyistä.
Ravintorasvojen koostumus heijastuu nopeasi elimistön rasvarakenteisiin. Ruokavalion mukaisesti solukalvojen rasvayhdisteet sisältävät samanlaisia rasvahappoja kuin nauttimamme ruokakin sisältää. Samoin veriplasman rasvahapot ovat peilikuva kudosten rakennerasvahapoista.
Mittaamalla veriplasman rasvahappojen pitoisuudet voidaan todeta, sisältääkö ravintomme tarpeeksi elimistölle edullisia ja välttämättömiä rasvahappoja. Niitä ovat monityydyttymättömät pitkäketjuiset omega-3-sarjan rasvahapot: eikosapentaeenihappo (EPA), dokosapentaeenihappo (DPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Omega-6-sarjan rasvahapoista erityisesti gammalinoleenihappo (GLA) on elimistölle tärkeä ja edullinen rasvahappo. Kun niitä on runsaasti solukalvojen rasvayhdisteissä, solukalvot ovat notkeampia. Tällöin valkosolut liikkuvat tehokkaammin ja tunkeutuvat tulehdusalueelle helpommin. Jos taas ruokavalion rasvoista lyhytketjuiset ja tyydytetyt rasvahapot tai monityydyttymätön mutta elimistölle haitalliseksi arvioitu arakidonihappo (AA) muodostavat pääosan, elimistön rakentaa solukalvojensa rasvayhdisteet näistä rasvahapoista. Niistä syntyvät paikallishormonit ovat tulehduksen välittäjäaineita, jotka edistävät syöpään johtavia solumuutoksia ja verihiutaleiden kiinnittymistä syöpäsoluihin, jolloin etäpesäkkeiden muodostus kiihtyy.
Kuten edellä esitetystä käy ilmi, potilaan rasvahappotase näyttelee syövän monimutkaisissa aineenvaihdunnallisissa häiriöissä hyvin tärkeää osaa. Häiriöiden toteaminen ja korjaus on syöpäsairaudessa erityisen tärkeää. Helsingin yliopiston farmakognosian osaston ja Kruunuhaan Lääkärikeskuksen tutkijaryhmä on suorittanut noin 6 000 potilaan veriplasman rasvahappotutkimukset. Tähänastisissa tutkimuksissa on jo todettu, että hyvin monissa sairauksissa ja erityisesti syöpäsairauksissa todetaan suomalaisilla potilailla usein erittäin epäedullinen rasvahappotase. Yksilöllisen analyysin avulla siihen pystytään löytämään oikea rasvahappovalmiste.
Haluatko lukea koko Kaarlo Jaakkolan tietopaketin aiheesta?
Tilaa erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Syöpäsairauksien ravitsemushoito tapausselostusten valossa -kirja TÄNÄÄN markkinoiden edullisimpaan hintaan -20 % alennuksella!
Tilaa kirja edullisesti tästä>>
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola