Täydentävillä hoidoilla tarkoitetaan sellaisia terveyden ylläpitämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon käytettäviä menetelmiä, jotka eivät kuulu virallisen koululääketieteen piiriin. Rajankäynti on joissain tapauksissa tulkinnanvaraista. Psykoterapia ja fysioterapia kuuluvat sekä virallisen että vaihtoehtoisen hoidon piiriin. Akupunktio on vaihtoehtoinen hoito, mutta sitä tekevät, tosin rajoitetusti, myös lääkärit.
Vaihtoehtoiset hoitomuodot voidaan karkeasti jakaa seuraaviin ryhmiin:
- fysiologiset hoidot (esim. kääreet, vesihoidot)
- kosketushoidot (esim. erilaiset hierontahoidot)
- ärsytyshoidot (esim. akupunktio, kuppaus)
- puhdistushoidot (esim. suolihuuhtelut)
- manipulaatiohoidot (esim. nikamakäsittely, kiropraktiikka, naprapatia)
- liikehoidot (esim. jooga, tanssiterapia)
- psykoterapeuttiset menetelmät (esim. meditaatio, rentoutuminen)
- aisteihin perustuvat menetelmät (esim. väriterapia, musiikkiterapia)
- rajatieteelliset menetelmät (esim. henkiparannus)
Koska täydentävät hoidot ovat kokonaisvaltaisia, jaottelu jää monessa kohden keinotekoiseksi. Fysikaalisilla hoidoilla on usein myös puhdistava vaikutus. Eräät kääreet (esim. sinappikääre) voitaisiin luokitella ärsytyshoidoiksi. Jaottelun mukaan akupunktio kuuluisi ärsytys- ja akupainanta kosketushoitoihin, vaikka molemmat perustuvat itse asiassa samalle periaatteelle. Monilla kosketus- ja liikehoidoilla on myös psykoterapeuttinen merkitys, ja toisaalta eräät rentoutuksen muodot ovat itse asiassa liikehoitoja. Energian tasapainottamiseen perustuvia hoitoja löytyy useista ryhmistä.
Artikkeli: Provita Oy:n luontaistuotealan ammatillinen koulutus. Luonnonmukaisen terveydenhoidon kurssi (Täydentävät hoidot, lääkintäjärjestelmät ja eri maiden perinteinen kansanlääkintä sekä näihin liittyvät tuotteet, yrtit ja rohdokset. FM Marketta Hoogesteger. Ravitsemusterapeutti, MMM Marja Ruuti. 2016).