Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).
Koska käytännössä kaikkien tautien hoidon tulee perustua tietoon potilaan tautitapahtuman syistä, on jokaisen potilaan kohdalla tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet astman syntyyn. Astma alkaa nuoruudessa ja kehittyy aikuisiässä. Sitä sairastaa noin 10 % suomalaisesta aikuisväestöstä. Suomessa on laskettu olevan 2,5 miljoonaa työssä käyvää henkilöä. Astmaa sairastaa siis noin 250 000 työntekijää. Nuorille miehillä astman esiintyvyyden on todettu lisääntyneen ainakin vuoden 2000 alkuun saakka. Etiologisella eli syntytaustaltaan astma on monitekijäinen ja myös perinnöllinen sairaus.
Katsauksessaan Työ ja astma, erikoislääkärit Irmeli Lindström ja Hille Suojalehto ovat esittäneet keskeisiä tietoja työperäisestä astmasta. Työperäinen astma on lisääntynyt useissa ammateissa: leipuri tai elintarviketyöntekijä, maanviljelijä tai metsätyöntekijä, siivous- tai kiinteistönhoitaja, maalari tai ruiskumaalari, sairaanhoitaja tai muu terveydenhoidon työntekijä, kemikaalityöntekijä, muovityöntekijä, metallityöntekijä, puutyöntekijä, lastenhoitaja tai muu hoitotyön tekijä, tarjoilija ja rakennustyöntekijä. Kirjoittajat arvioivat, että arviolta joka seitsemäs astman pahenemisvaihe johtuu työperäisistä syistä. Astmaan vaikuttavia työperäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi pölyt, käryt, huurut, lämpötilan vaihtelut ja fyysisesti raskas työ. Keuhkotautien erikoislääkäri arvioi, onko potilaalla kyse ammattiastmasta, joka oikeuttaisi korvauksiin ja kuntoutukseen. Laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa arvioitiin, että noin joka neljäs astmaa sairastava joutuu vaihtamaan ammattiaan tai työuraansa astman vuoksi.
Työpanosten menetykset ovat edelleen kansantaloudellisesti merkittäviä, ja hyvällä hoidolla niitä voidaan vähentää. Käytännön kokemus astman hoidosta on varsin laaja. Omasta mielestäni ravitsemushoidon mukaantulo systemaattiseen astman hoitoon tulee olemaan paitsi taudin ongelmia vähentävä myös työkuntoa ylläpitävä.[1]
[1] Lindström, Irmeli; Suojalehto. Helle: Työ ja astma. Suomen Lääkärilehti 7/2015, s. 401−404.
Karjalainen, Jussi; Lehtimäki, Lauri: Astma pienissä ilmateissä − haaste klinikoille. Suomen Lääkärilehti 7/2015, s. 385–392.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Päätimme, että parasta mitä meillä on antaa nyt kytevään tilanteeseen, on jakaa Antioksidanttiklinikoiden perustajan, erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla -kirja kokonaisuudessaan ILMAISEKSI!
Lataa NYT Kaarlo Jaakkolan kirja “Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla” ILMAISEKSI (norm. 35,90€) TÄSTÄ:
Lataa e-kirja ilmaiseksi tästä >>
Sivulta löytyy myös 16 ilmaista käytännönläheistä terveysopasta, jotka ovat kaikki toistaiseksi ilmaiseksi ladattavissa (arvo 4,90 € / kpl). Tutustu oppaisiin ja lataa ne koneellesi tästä: http://biomed.fi/ladattavat-oppaat/
PS. Nyt on aika jakaa todellisen ravitsemushoitojen legendan viisauksia koko kansan avuksi! Anna myös läheisellesi mahdollisuus ilmaiseen terveystietoon ja laita e-kirjan ja oppaiden linkit jakoon somessa tai emaililla.
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola