Mitä “välttämättömät rasvahapot” tarkoittaa?
Ravinnon rasvat on tapana jakaa myös kolmeen pääluokkaan: tyydytettyihin, monotyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Monotyydyttymättämiä ovat oliivi- ja Canolaöljyt (nimi Canolaoil tulee sanoista Canada ja oil, kyseessä on geenimuunneltu rypsiöljy). Elintarviketeollisuus on luonut vielä uuden keinotekoisen luokan, transrasvat, joita syntyy kun monityydyttymättömiin rasvoihin lisätään vetyioneja eli niitä hydrataan. Eri alojen asiantuntijat voivat tarkoittaa eri rasvahappoja puhuessaan “välttämättömistä rasvahapoista”.
Eläimistä, kasveista ja mikrobeista on eristetty yli 100 erilaista rasvahappoa. Niitä on luultavasti vielä paljon enemmänkin.
Ravitsemustieteessä kutsutaan välttämättömiksi vain linolihappoa (18:2n-6, LA) ja alfalinoleenihappoa (18:3n-3, ALA), koska nämä rasvahapot ovat omega-3- ja omega-6-ketjureaktioiden lähtöaineet ja niitä on saatava ravinnosta. Ihminen ei kykene valmistamaan niitä elimistössään. Muut rasvahappojen aineenvaihdunnassa syntyvät välituotteet syntyvät elimistön biokemiallisissa reaktioissa.
ALAn molekyylissä on 18 hiiliatomia. Ihminen muuntaa maksassaan ALAa 20-hiiliatomia käsittäväksi EPAksi ja edelleen 22-hiiliatomia käsittäväksi DHA:ksi, jotka ovat biologisesti paljon aktiivisempia kuin ALA. Tässä pidennyksessä ALA menettää joitakin hyviä ominaisuuksiaan (kognitiiviset toiminnat, sydän- ja verisuoniterveys). Naiset muuntavat ALAsta keskimäärin 10 % ja miehet 5 % mikrosomaalisten entsyymien, insuliinin, sinkin ja vitamiinien avulla pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi (EPA ja DHA). Linolihappo (LA, omega-6) puolestaan muuttuu DGLA:ksi ja AA:ksi (ks. kuva alla). Ne siirtyvät verenkiertoon ja lipoproteiinien mukana elimistön kaikkiin 60 triljoonaan soluun.
Tämä artikkeli on Luontaistuotealan ammatillisen peruskurssin aineistosta: Tri Tolosen materiaali, Välttämättömät rasvahapot, tekijä LTK, dosentti tri Matti Tolonen