Omega-3-sarjaan (n-3) kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA) ja eikosatetraeenihappo (ETA). Niistä syntyy elimistössä tulehdusta ehkäiseviä ja vaimentavia nanomolekyylejä, resolviineja, dokosatrieenejä, protektiinejä ja maresiinejä. Koska tulehdus (inflammaatio) on mukana kaikissa kroonisissa sairauksissa, tarjoavat omega-3-rasvahapot erinomaisen keinon jarruttaa tautien kulkua. Yhdysvaltain sydänliitto (AHA) suosittelee sydänpotilaille joko 200–400 g kalaa päivässä tai yhtä grammaa omega-3-rasvahappoja/vrk ja lisäksi runsaasti ALAa sisältäviä ruokalajeja. Kalaöljyvalmisteiden uskotaan olevan erityisen terveellisiä kaikille sydän- ja verisuonipotilaille ja etenkin niille, joiden triglyseridit ovat koholla. Kalaöljyn omega-3-rasvahapot alentavat tehokkaasti kohonneita triglyseridejä (jotka ovat valtimo- ja sydäntautien riskitekijöitä).
Alfalinoleenihappoa (ALA 18:3n-3) on vihreissä ja lehtevissä kasviksissa, pähkinöissä ja tietyissä kasviöljyissä, erityisesti rypsi-, rapsi-, pellava- ja soijaöljyissä. Viimemainitusta yli 90 % on monityydyttymättömiä rasvahappoja, josta 2/3 on ALAa. ALAa on myös kalassa, erityisesti rasvaisissa kaloissa, kuten sillissä, makrillissa ja sardiinissa.
ALA on muiden omega-3-rasvahappojen (EPA ja DHA) lähtöaine elimistössä. ALA on lyhyempi, siinä on vähemmän kaksoissidoksia ja se on terveysvaikutuksiltaan heikompi kuin kalaöljyn EPA ja DHA. Aivot eivät kykene käyttämään ALAa hyväkseen, joten sillä ei voida korvata lapsen kehittyvien aivojen tarvitsemaa DHA:ta. ALA muuttuu maksassa osittain muiksi pitempiketjuisiksi omega-3-rasvahapoiksi, siis myös kalaöljystä tunnetuiksi EPA- ja DHA-rasvahapoiksi. Kolesterolilääkitys (statiinit) vähentää veren ALApitoisuutta ja muuttaa muutoinkin rasvahappotasapainoa huonoon suuntaan.
Lähes 85 000 amerikkalaisen sairaanhoitajan seurantatutkimuksessa kalaöljyn omega-3-rasvahapot vähensivät merkittävästi sekä kuolemaan johtaneita että muita sydänkohtauksia, kun taas ALA ehkäisi vain kuolemia, ei kliinisiä infarkteja. Koska ihmisen kyky muuntaa ALAa omega-3:ksi on hyvin rajallinen, on suositeltavaa saada omega-3:t kalaöljystä, jolloin ne ovat heti valmiina elimistön käyttöön, ainakin silloin kun pyritään saamaan aikaan hoitovaikutusta esimerkiksi sydän- tai mielisairauksissa. Harvardin yliopiston seurantatutkimuksen mukaan ihminen tarvitsee runsaasti kalaöljyn omega-3:a sydäntaudin ehkäisyyn. Edes 580 mg:n päiväannos ei riitä, osoitti 10 vuoden seurantatutkimus. Parasta on joko E-EPA yksin tai yhdessä E-DHA:n kanssa. Parhaissa valmisteissa on mukana vielä D-vitamiinia, joka lisää suojavaikutusta.
Keskivertosuomalainen saa 80 % omega-3:staan rypsiöljystä (ALAna) ja vain 20 % kalasta (EPAna ja DHA:na). Rypsiöljyä tarvitaan 2 dl, jotta siitä saisi yhden tavallisen E-EPA-kapselin verran EPAa (samalla tulisi kaloripommi). Rypsiöljy sisältää 10 grammaa kohti EPAa vain 25 mg, joten sitä pitäisi ottaa sairauksien ehkäisyyn 200 g/vrk ja hoitoon 400 g/vrk, mikä on käytännössä sula mahdottomuus.
Runsaalla ALAn saannilla on toki hyödyllisiä vaikutuksia elimistössä: Se alentaa kohonnutta kolesterolia ja verenpainetta, ehkäisee rytmihäiriöitä, estää tulehdusvälittäjäaineiden (sytokiinien) syntyä tulehdustaudeissa, ehkäisee useita syöpätyyppejä (mm. rinta- ja eturauhassyöpiä) ja normalisoi aivojen ja ääreishermoston poikkeavaa toimintaa. ALAn käyttö (esim. rypsi- tai pellavaöljynä) ei kuitenkaan tehoa esim. masennukseen, kuten EPA tekee. ALAn ja LA:n saannin suhteen tulisi olla 1:1, kun se nykyisin on 1:4.
Eikosapentaeenihappo, (20:5n-3) EPA, on toinen kalaöljyn tunnetuimmista omega-3-rasvahapoista. Se on anti-inflammatorinen, antioksidatiivinen ja antidepressiivinen rasvahappo, josta elimistö tuottaa resolviini E1 -nimistä nanomolekyyliä. Peruskalaöljy sisältää 12 % EPAa, mutta väkevöity etyyliesteröity E-EPA sisältää sitä 70–98,5 %. Siinä ei ole lainkaan DHA:ta. E-EPA on suuren tutkimusmielenkiinnon kohteena erityisesti psykiatriassa ja kardiologiassa, koska sillä saadaan pienellä päiväannoksella suuri hoitovaikutus ja hyvä hoitomyönteisyys. Tieteellisissä tutkimuksissa annetaan E-EPAa yleensä 2–4 grammaa päivässä.
Maalman suurin kalaöljytutkimus JELIS (Japan Eicosapentaenoic acid (EPA) Lipid Intervention Study) tehtiin 1996–2005 E-EPAlla Japanissa, jossa sitä annettiin 5 vuotta kolesterolilääkkeitä saaville potilaille. Tätä tutkimusta teki 4 900 lääkäriä 2 900 terveyskeskuksessa. Potilaita oli yhteensä 18 645. Heistä puolet sai EEPAa (1800 mg/vrk) ja puolet toimi verrokkeina. Projektin kustannukset olivat tähtitieteelliset, mutta satsaus kannatti. E-EPAn nauttiminen vähensi merkitsevästi sydänkohtauksia ja vähensi uusien sepelvaltimotautitapausten määrän puoleen ja aivohalvausten uusimisistakin joka viidennen – paremmin kuin mikään synteettinen lääke. Yhdysvalloissa ja Japanissa E-EPAlle on myönnetty lääkestatus (se on reseptilääke), mutta EU:ssa se on ravintolisä.
Lue lisää E-EPAsta alla olevasta linkistä http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=36
Dokosaheksaeenihappoa (22:6n-3), DHA, on pääasiassa kalassa ja kalaöljyssä. Peruskalaöljy sisältää sitä 18 %. Sen lisäksi valmistetaan väkevöityjä DHA-kapseleita ja E-EPAn ja E-DHA:n yhdistelmäkapseleita. Elimistö – aivoissa tähtisolut eli astrosyytit – muuttaa EPAa DHA:ksi, ja sillä on tärkeä merkitys aivojen ja silmien verkkokalvon normaalille toiminnalle. DHA:sta syntyy kudoksissa (myös aivoissa) dokosatrieenejä, dokosanoideja ja neuroprotektiineja, jotka suojaavat aivosoluja rappeutumiselta ja kuolemalta. Nykykäsityksen mukaan DHA ei ole yksinään tehokas lisähoitona psykiatrisissa tiloissa (masennus, bipolaarinen mielisairaus, ADHD). Asiaa kuitenkin tutkitaan edelleen kliinisissä kokeissa.
Eikosatetraeenihappoa, 20:4n-3, ETA, on kalaöljyssä ja erityisesti vihersimpukkauutteessa. ETA on ravintolisänä tehokasta ainetta erilaisten tulehdusten (erityisesti niveltulehdusten) ja astman ehkäisyssä ja hoidossa.
Stearidonihappoa (18:4n-3), SDA, on joissakin kasviöljyissä ja ravintolisissä. SDA muuntuu elimistössä helpommin EPAksi kuin ALA.
Tämä artikkeli on Luontaistuotealan ammatillisen peruskurssin aineistosta: Tri Tolosen materiaali, Välttämättömät rasvahapot, tekijä LTK, dosentti tri Matti Tolonen