Pakurikääpä on tunnettu kenties jo tuhansia vuosia monipuolisena rohtona. Viimeisten 60 vuoden aikana sen aineosia ja vaikutuksia on tutkittu hyvin paljon, alkujaan venäläisten toimesta, myöhemmin suomalaisten ja nykypäivänä varsinkin kiinalaisten, korealaisten ja japanilaisten tutkijoiden keskuudessa. Viime aikoina superruokainnostuksen myötä pakuri on noussut ennennäkemättömään suosioon Suomessa ja monessa muussa maassa.
Pakurikääpä tunnetaan monissa maissa nimellä chaga. Sitä esiintyy Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se on melko yleinen lehtipuiden, nimenomaan koivun lahottaja. Eniten pakuria on käytetty Siperiassa, Itä-Aasiassa ja Japanissa. Siperiassa pakuriteellä on hoidettu syöpää, mahakatarria ja mahahaavaa ainakin 1600-luvulta lähtien. Meillä sitä käytettiin sota-aikana kahvinkorvikkeena ja teen asemesta ”tikkateenä”. Kansanlääkinnässä pakuria on käytetty monipuolisesti: maha- ja suolistovaivojen ohella poistamaan väsymystä, tuomaan työkykyä, höyryhengitettynä muiden yrttien kanssa hengitystietulehduksiin, ulkoisesti jauheena ihottumiin, psoriasikseen ja erittäin yleisesti syöpään.
Pakurissa on erittäin paljon monia vaikuttavia aineita, vitamiineista ja kivennäisaineista fenoleihin, steroleihin ja hiilihydraatteihin. Pakurissa on myös monia immunostimulanttisia polysakkarideja kuten alfa- ja betaglukaaneja ja heteroglukaaneja kuten monissa kuntoa kohentavissa sienissä, mm. matsutakessa, siitakeessa ja reishissä. Pakurissa on poikkeuksellisen suuria määriä superoksididismutaasia, entsyymiä, joka on kehomme voimakkaimpia antioksidantteja. Pakurin antioksidanttisuusarvo on erittäin korkea. Pakurissa voi sanoa yhdistyvän sienen ja koivun vaikuttavat aineosat.
Pakuria pidetään yleisesti voimakkaana adaptogeenina ja toonikumina, jota on käytetty pitkään suuriakin määriä parantamaan kuntoa ja auttamaan jaksamaan. Pakuria pidetään varsinkin Venäjällä ja Aasiassa voimakkaana lääkesienenä, etenkin eri syöpiin niiden varhaisvaiheissa. Pakurin on myös havaittu vahvistavan sydämen toimintaa ja laskevan kolesteroliarvoja sekä vaikuttavan myönteisesti esim. 2-tyypin diabeteksen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin.
Moni on saanut pakurista voimaa jaksamiseen. Tutkimustulokset näyttävät tukevan ihmisten omakohtaisia kokemuksia, vaikka suuri osa pakuritutkimuksista onkin tehty in vivo ja in vitro eli eläimillä ja koeputkessa. Ihmisten henkilökohtaiset kertomukset ja kliiniset tutkimukset ovat tervetulleita muille pakurin käyttäjille samoin kuin pakuriin epäilevästi suhtautuville. Toivoisin kuuluvani pakurin käyttäjäkuntaan sen monipuolisten ominaisuuksien vuoksi, mutta penisilliiniallergikkona voin sitä vain varovaisesti maistella. Toinen toivomus puiden suojelijana on, että kerääjät toimisivat vastuullisesti mahdollisuuksien mukaan vahingoittamatta puita. Tällä hetkellä kiinnostus pakuriin kuluttaa esiintymiä siksi paljon, että uhkana on sen vaarantuminen luonnossa, kuten monelle lääkekasville maailmassa on jo käynyt.
Sinikka Piippo
FT, biologi, kasvitieteilijä, professori, tietokirjailija
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!
Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.
© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja