Pakurin merkittävän käyttö- ja kauppahistorian valossa on suhteellisen huvittavaa todeta, että Suomen Elintarvikevirasto Evira kielsi pakurin myynnin vuonna 2010, koska se luokiteltiin viraston mukaan uuselintarvikkeeksi (EY) 258/97. Toisaalta tämä kategorisointi lisäsi massiivisesti pakuritietoisuutta lukuisten aihetta käsitelleiden isojen lehtiartikkeleiden sekä TV- ja radio-ohjelmien myötä.
Uuselintarvikkeella tarkoitetaan sellaista elintarviketta jota ei ole merkittävästi myyty elintarvikkeena EU:n alueella ennen vuotta 1997. Jos jotain tuotetta ei ole käytetty yleisesti ennen vuotta 1997, sen myyminen on lähtökohtaisesti kiellettyä. Evira katsoi vuonna 2010, että pakuri on uuselintarvike, eli että sillä ei ole ollut merkittävää kaupallista historiaa ennen vuotta 1997 missään EU-maassa. Tämä linjaus ei perustunut faktoihin, koska pakurilla on huomattavan pitkä myyntihistoria sekä Suomessa että Euroopassa ja erilaisia uutoksia on myyty luontaistuotekaupoissa jo kymmenien vuosien ajan.
Valitettavinta Eviran linjauksessa oli, että uuselintarvikkeeksi luokittelu lamaannutti erään pakurin tiimoilta kehitetyn laajan tutkimusprojektin, jonka tutkimussuunnitelma oli viimeistelty huolellisesti ja jonka kautta tietäisimme pakurista tänä päivänä kotimaisten tutkimusten ansiosta enemmän.
Henkilökohtaisesti huvituin tilanteen absurdista luonteesta ja toteutin vahvalla huumorilla varustettuja ”markkinointikampanjoita” pakuritietoisuuden lisäämiseksi. Pakurimafia™ -videoita voi edelleen löytää internetin videopalvelimilta.
Humorististen Pakurimafia -markkinointitempausten kuvitusta
vuosilta 2010–2011.
Syyskuun lopulla 2011 Helsingin Sanomat kuitenkin uutisoi: ”Pakurikääpä pääsi viranomaispannasta”. Uuselintarvikeaseman muuttaminen lopetti pakurituotteiden turhan myymisen ”kosmetiikkatuotteina”, joiden alla uuselintarvikkeeksi luokiteltua pakuria ”kieltolain” aikana myytiin. Tämän jälkeen markkinoille on tullut lukuisia pakurituotteita, joiden määrä lisääntyy edelleen jatkuvasti. Toisaalta Evira puuttui esimerkiksi vuoden 2012 lopulla pakurin myyntiin, rajoittaen erään kotimaisen yrityksen pakurista valmistettujen juomien myyntiä niiden liian suuren pakkauskoon vuoksi.
Eviran linjauksen mukaan 100 ml pakuriuute luokiteltaisiin vielä ravintolisäksi, mutta tätä suurempien kokojen myyminen ei ole sallittua. Parin desin pakurijuomatetrat vedettiin pois markkinoilta nopeasti.
Pakuritietoisuuden lisääntyminen näkyy Suomen lisäksi myös kansainvälisesti selkeänä kasvuna tuotemyynnissä ja aiheen tiimoilta tuotettujen kirjojen, videoiden, haastattelujen sekä lehtiartikkeleiden määrässä.
Lisääntynyt kiinnostus pakuria kohtaan näkyy konkreettisesti myös ravintoloiden valikoimissa ympäri Eurooppaa. Olen mm. tilannut hollantilaisen yökerhon baaritiskiltä kuuman pakuriteen ja olen lähettänyt tanskalaiselle, useana vuonna maailman parhaaksi ravintolaksi valitulle Nomalle pakuria eksoottisten reseptien testailua varten. Olen bongannut pakuriaiheen kulttuurillisia lonkeroita myös esimerkiksi kotimaisten räp-artistien riimeistä.
”Jäbä, heitä femmat. Neiti, heitä päätä. En häissä vaan sienipäissään, pakurikääpää.”
– Uniikki – Meniks Tunteisiin feat. Spekti & Elastinen (Kiitorata, 2012)
”Pitkän ja monipuolisen käyttöhistoriansa sekä tieteellisen näytön perusteella pakurikääpä on ansainnut Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton vuoden 2013 rohdoskasvin arvon.”
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!
Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.
© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja