Nykyihmisen myrkkykuormitus

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.

Yleisiä ympäristömyrkkyjä ovat muovien PCB, hyönteismyrkkyjen DDT, belgialaisessa ruoassakin esiintynyt dioksiini, matoissa ja puhdistusaineissa olevat formaldehydi, ksyleeni ja tetrakloorietyleeni, kotien puhdistusaineiden fenolit, muovien vinyylikloridi, polttoaineiden, huonedeodoranttien ja mattojen bentseeni, kopiokoneiden, lattian kiillotusaineiden ja mattojen kiinnitysaineiden sekä kuivapuhdistusaineiden trikloorietyleeni, rokotteiden ja amalgaamin elohopea, hyönteismyrkkyjen, muovien ja ruoan säilytysaineiden tolueeni jne. Kaikkia vieraita kemiallisia aineita kutsutaan yhteisnimellä ksenobiootit. Maksa yrittää tehdä vaarattomiksi elimistöön kertyvät ympäristömyrkyt. Sen lisäksi maksa ja suolisto joutuvat käsittelemään ruoan mukana tulevat elimistölle vieraat aineet.

Ruoan kautta saattaa tulla yli 20 000 erilaista vierasta kemiallista yhdistettä ihmiselimistöön.

Länsimaisen epäterveellisen ravinnon vuoksi useimmilla meistä on paksusuolessa väärä pieneliöstö. Elimistölle hyödyllisiä maitohappobakteereita on vähän ja haitallisia bakteereita ja hiivoja on enemmistö. Ne tuottavat omassa aineenvaihdunnassaan runsaasti myrkyllisiä aineita, jotka usein pääsevät vaurioituneen suolenseinämän läpi verenkiertoon. Ne jäävät suureksi osaksi maksan eliminoitaviksi. Myös nautintoaineiden myrkkyvaikutukset rasittavat maksaa, erityisesti alkoholi.

Useimmat kemialliset lääkeaineet eliminoituvat maksassa varsin monimutkaisten prosessien kautta. Lääkeaineiden reagoiminen solujen vastaanottokohdissa ja lääkemolekyylien polttaminen maksassa tuottavat suuria määriä hapettavia myrkyllisiä aineita (vapaita radikaaleja), jotka vuorostaan aiheuttavat lääkeaineiden sivuvaikutuksia ja rasittavat myrkynpoistojärjestelmää.

Osa maksasolujen myrkynpoistosta tapahtuu solujen voimalaitoksissa eli mitokondrioissa. Minkä hyvänsä elimistölle välttämättömän pienoisravintotekijän puutostilat voivat aiheuttaa mitokondrioiden toiminnan heikkenemistä.

Professori Stig Bengtmarkin mukaan nykyihminen saa ympäristöstä, ruuasta, nautintoaineista ja elintavoista johtuen elimistöönsä jopa 10 kertaa enemmän myrkyllisiä aineita verrattuna esi-isiimme. Hänen mukaansa myös myrkyiltä suojaavien antioksidanttien saanti voi olla enää noin kymmenesosa siitä, mitä saatiin aikana, jolloin ruoka tuotettiin luonnonmukaisilla menetelmillä. Akuutti maksan toiminnan pettäminen on vielä melko harvinainen, mutta yleistymässä. Äkillinen, laaja maksasoluvaurio voi johtaa nopeasti maksakoomaan, monielinvaurioon ja potilaan menehtymiseen jopa muutamassa päivässä.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!

Tilaa tästä!

Terveyssivut

Kaarlo Jaakkola

Post Detail