Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Käytännön syistä ulkonaisesti ripuli voidaan jakaa ulkonäön perusteella ei-veriseen tai veriseen ripuliin. Esitietojen ja ulosteen tarkastelun perusteella voidaan erottaa vetinen, limainen ja rasvainen ripulimuoto. Kun ripuli on kestänyt alle 3 viikkoa, kyseessä on akuutti ripuli ja yli 3 viikkoa kestänyttä ripulia pidetään kroonisena. Kroonista ripulia esiintyy noin 5 prosentilla väestöstä. Taustalla on kymmeniä erilaisia syitä, joista suurin osa on harvinaisia.
Krooninen ripuli, joka on yleensä kuumeeton, alkaa usein vähitellen lisääntyä. Mikrobien aiheuttama mahasuolitulehdus tai suolistotulehdus alkaa yleensä äkillisesti. Niin sanotun ei-verisen ripulin taustalla on usein joko ärtyvän suolen oireyhtymä, keliakia, laktoosi- tai muu ruokaintoleranssi tai ruoka-allergia.
Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleisin ei-verisen ripulin syy nuorilla ja muuten hyväkuntoisilla.
Se voi ilmaantua akuutin mahalaukun ja suoliston tulehduksen jälkeen ja vaivata pitkään. Jos potilas on yli 50-vuotias, kroonista, vetistä ripulia valittaville on syytä tehdä paksusuolen tähystys ja ottaa näytteitä paksusuolitulehduksen löytämiseksi. Samalla tulee tehtyä paksunsuolen syövän poissulkututkimus.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola