Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Kuidut ovat kasvisolujen seinämateriaaleja, jotka eivät pilkkoudu entsyymien avulla mahalaukussa tai ohutsuolessa, vaan kulkeutuvat muuttumattomina paksusuoleen. Ravinnon kuidut eivät siis sula ruoansulatuskanavassa, joten niiden energiapitoisuus on olematon.
Täysjyvävilja on parempi kuitulähde kuin kasvikset. Laktovegetaarista kasvisruokaa syövillä kuidun saanti on kaksi kertaa suurempi kuin sekaravinnon syöjillä ja vegaaneilla peräti nelinkertainen.
Vähän kuituja sisältävällä ruokavaliolla on havaittu olevan yhteyttä mm. paksusuolen umpipussitautiin, palleatyrään, peräpukamiin, suonikohjuihin sekä peräsuolisyöpään. Runsaskuituista ravintoa käyttävillä sepelvaltimokuolleisuus on puolet muita pienempi. Kuiduilla on ilmeisesti verenpainetta alentava vaikutus, ja niillä on lisäksi suotuisa vaikutus veren rasvapitoisuuteen ja sokeritaudin tasapainoon.
Kuitupitoinen ruoka on tavallista vähärasvaisempaa ja siinä on enemmän antioksidantteja. Tavallisen ruokavalion yhteydessä ei voi saada liikaa kuituja. Runsaasti kuituja sisältävän ruoan kera tulee nauttia runsaasti nestettä.
Liha-, kala-, maitotuotteet ja kuoritut viljat eivät sisällä juuri lainkaan kuituja. Kuitujen osuutta ravinnossa voidaan lisätä syömällä täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja, papuja, linssejä ja herneitä. Niillä kannattaa korvata ranskanleipä, valkoisista jauhoista valmistetut leivonnaiset, liha- ateriat ja muut rasvaiset ruoat.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola