Polysakkaridit, osa 1/3

Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta.

Pakurin sisältämät pitkäketjuiset sokeriyhdisteet ja niiden uniikit ominaisuudet ovat kiistatta yksi keskeisimmistä löydöksistä, joita kaikkien lääkinnällisten sienten analysoinnin ja tutkimuksen seurauksena on todettu 50-luvulta lähtien. Yli tuhannen tutkimuksen kautta tutkijat ovat havainneet sienten sisältämien uniikkien polysakkaridien immuniteettia säätelevien ja vahvistavien vaikutusten merkittävän tehon. Saman tyyppisiä vaikuttavia ainesosia on löydetty myös laajasti käytetyistä ja perinteisistä rohdoskasveista kuten punahatuista (Echinea) ja rohtokurjenherneestä (Astragalus membranaceus). Käytännössä kaikki tunnetuimmat ”superyrtit” sisältävät vaikuttavina ainesosinaan sekä polysakkarideja että saponiineja. Beetaglukaanit ovat lääkinnällisten sienten aktiivisista ainesosista yleisellä tasolla keskeisin ryhmä joiden toimintamekaniikkaa ymmärrämme jo tieteen valossa suhteellisen laajasti. Beetaglukaanit ovat pitkäketjuisia, vesiliukoisia sokeriyhdisteitä, jotka eivät ole maultaan makeita.

Sienten solukalvot koostuvat pääasiassa beetaglukaaneista, kitiinistä, alfaglukaaneista ja glykoproteiineista. Pakurista on tunnistettu ainakin 27 eri beetaglukaania, joiden pitoisuudet vaihtelevat sienissä kasvupaikasta riippuen. Vuonna 2008 tutkijat löysivät villeistä pakureista 8,1–10,7 g/100 g beetaglukaaneja. Toisessa analyysissä pakurijauhe sisälsi 8,2 g/100 g beeta 1,3/1,6-glukaaneja ja 14,9 g/100 g alfaglukaaneja.

Beetaglukaanit stimuloivat immuunivastetta ja yhdisteet toimivat vahvoina biologisten vasteiden säätelijöinä tai niin kutsuttuina immunoregulaattoreina. Beetaglukaanit aktivoivat mm. NK-, T- ja B-soluja sekä makrofageja ja nostavan immuniteettia moduloivien sytokiinien (interleukiini 1 ja 2) tasoja – tehostaen näin immuniteetin toimintaa. Beetaglukaanimolekyylien uniikki rakenne mahdollistaa niiden kiinnittymisen makrofagien ja muiden valkosolujen solureseptoreihin, tarkemmin (CR3 tai CD11b/CD18 -reseptoreihin). Beetaglukaanit toimivat avain-lukko periaatteella, muodostaen bakteereja, viruksia ja parasiitteja tuhoavia vapaita radikaaleja. Beetaglukaanit stimuloivat solun viestiaineina toimivien sytokiinien tuotantoa, joka ylläpitää immuunijärjestelmän komentokeskusta rekistöröidyistä hyökkäyksistä. Sytokiinit auttavat makrofageja esimerkiksi kasvainten tuhoamisessa ja niiden kasvun hillitsemisessä.

Beetaglukaanit eivät siis yleensä itsessään toimi suorasti esimerkiksi syöpäsoluja vastaan, vaan yhdisteet kouluttavat kehon oman immuunijärjestelmän toimimaan tehokkaammin epätasapainotilojen korjaamiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi. Eräässä tutkimuksessa pakurikäävän sisältämien polysakkaridien todettiin säätelevän immuniteettia, tukemalla epäsuoraa syöpäsoluja tuhoavaa vaikutusta.

Beetaglukaanit kiinnittyvät myös spesifeihin solureseptoreihin fagosyyttien ja NK-solujen kalvoilla ja aktivoivat niiden toimintaa. Beetaglukaanit aktivoivat lisäksi immunomediaattoreiden, kuten lymfokiittien aktiivisuutta, jotka taas toiminnallaan stimuloivat valkosolujen tuotantoa luuytimessä. Yleisesti voidaan todeta, että beetaglukaanit stimuloivat, mutteivat yliaktivoi immuniteetin toimintaa. Juuri tästä syystä toimintamekanismiltaan immunimodulatiivisten eli immuunijärjestelmän toimintaa spesifisti säätelevien lääkinnällisten sienten tarjoamat mahdollisuudet ovat kiinnostaneet laajasti tutkijoita.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!

Tilaa tästä!

Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.

Terveyssivut

Jaakko Halmetoja

Post Detail