Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Artikkelin aiemman osan pääset lukemaan tästä.
Beetaglukaaneiden nimi viittaa glukoosi-molekyylien kuuteen hiiliatomiin. Hiiliatomien väliset sidokset voivat syntyä monella tavalla, jota esimerkiksi 1,3-beetaglukaanin ”1,3” kuvaa (ensimmäisellä paikalla oleva molekyyli on kiinnittynyt kolmannella paikalla olevaan molekyyliin).
Beetaglukaanit laskevat kolesterolia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on antanut beetaglukaaneille puoltavan lausunnon yhdisteinä, jotka auttavat alentamaan veren kolesteroliarvoja koskien sekä kaurasta että ohrasta saatavia beeta-glukaaneja. Terveysvaikutus saadaan, kun päivittäin nautitaan vähintään 3 g beeta-glukaaneja. Tuotteessa on oltava vähintään 1 g beeta-glukaaneja/annos, jotta terveysväittämää voisi käyttää. Keskimäärin ”huono” LDL-kolesteroli alenee 3–5 %, mutta jos lähtötaso on korkea, kolesteroli voi alentua jopa 10 %. Beetaglukaaneja on kaurassa ja ohrassa luontaisesti noin 3–5 prosenttia.
Sienet ovat kuitenkin viljoja parempi beetaglukaanien lähde. Kaikkien tutkittujen sienilajien beetaglukaanipitoisuus kokonaiskuivapainosta oli vähintään 7 % (herkkusienet, herkkutatti) eli samaa tasoa kuin kauralla. Kantarellin sukuisissa lajeissa beetaglukaaneja oli noin 11 %, osterivinokkaassa noin 14 % ja siitakkeessa peräti yli 17 %.
Sienten glukaanit ovat rakenteellisesti osittain samankaltaisia kuin viljaglukaanit, mutta tehokkampia ja monivaikutteisempia. Viljoissa esiintyy 1,3- ja 1,4-beetaglukaaneja, kun taas lääkinnällisissä sienissä beeta-D-glukaaneista, 1,3-beetaglukaanit ja 1,6-beetaglukaanit, joilla on todettu viljojen glukaanirakenteita tehokkaampia vaikutuksia.
Lääkinnällisten sienten sisältämien polysakkaridien biologinen aktiivisuus näyttäisi olevan vahvasti linkissä yhdisteiden molekyylipainoon. Yleislinjauksena todettakoon, että korkean molekyylipainon polysakkaridiuutteet (esim. silkkivyökäävästä saatava PSK tai siitakesienistä peräisin oleva lentinaani) omaavat korkeampaa aktiivisuutta kuin pienemmän molekyylipainon uutokset.
Lääkinnällisissä sienissä esiintyvät, korkean molekyylipainon omaavat heteropolysakkaridit ovat tyypillisesti kiinnittyneinä erilaisiin proteiineihin, kuten myös osaltaan pakurikäävän kohdalla. Pakurin antituumoristen vaikutusten taustalla beetaglukaaneiden lisäksi alfa-linkittynyt fukoglukomannaani. Myös pakurikasvannaisen sisältämät hetero- ja homoglukaanit omaavat voimakkaita kasvainten kasvua hillitseviä vaikutuksia.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!
Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.
© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja