Pakurin tieteellinen tutkimus

Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta.

pakurin tieteellinen tutkimus

Pakuri on moneen muuhun rohdoskasviin verrattuna mielenkiintoinen tieteen näkökulmasta, koska aiheen tiimoilta on tehty verrattain paljon tutkimuksia. Tässä vaiheessa haluan selkeyttää, että suurin osa pakurin tiimoilta tehdyistä tutkimuksista on suoritettu koeputkissa tai eläimillä. Tästä on aina pitkä matka siihen, että samojen mekanismien toiminnasta voidaan varmistua myös ihmiskehossa.

Pakurikääpää koskevien koeputki- ja eläinkokeiden suuri määrä ja lukuisten tutkimusten poikkeuksellisen lupaavat tulokset antavat kuitenkin monissa tapauksissa tarkempia viitteitä vaikutusmekanismeista, joita ihmiset ovat raportoineet pakurin käytöstä vuosisatojen ajan. Näiden muuttujien vuoksi tutkimusaktiivisuus pakurin tiimoilta on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Tutkimusten ansiosta uusia yhdisteitä, vaikutusmekanismeja ja vanhojen tulosten toistamista on saatu vahvistettua mukavasti.

Maailmanlaajuisesti pakuritutkimus on kohdentunut pääasiassa immuniteetin vahvistamiseen ja säätelyyn sekä diabeteksen ja syövän hoitoon. Ihmisillä ja eläimillä on toteutettu joitakin kymmeniä tutkimuksia, kun taas koeputkiviljelmissä suoritettuja kokeita on tehty useita satoja. Tutkimuksia on toteutettu etenkin Japanissa, Kiinassa, Koreassa ja jonkin verran myös Yhdysvalloissa sekä Euroopassa.

Käytännössä kaikki kirjallisuushaut lääkinnällisten sienten tiimoilta kirjoitetussa kirjallisuudessa on tehty pakurikäävän kohdalla sen uudemmalla binomisella nimellä (Inonotus obliquus). Etenkin Aasiassa pakurikäävästä on käytetty kuitenkin myös paljon sen vanhempaa nimitystä (Fuscoporia obliqua), joka laajentaa kirjallisuusviitteiden ja tutkimusten määrää. Huomasin eri nimen avulla nopeasti löytäväni läjäpäin englanniksi käännettyjä, pääasiassa Aasiassa tuotettuja tutkimuksia, joihin ei viitata käytännössä lainkaan lääkinnällisiä sieniä käsittelevässä kirjallisuudessa.

Tämän lisäksi olen käännättänyt jonkin verran vanhempaa, Venäjällä tehtyä pakuritutkimusta, koska aiheesta on kirjoitettu suhteellisen paljon raportteja etenkin 50–luvulla.

Aasiassa ja Venäjällä julkaistut tutkimukset ovat käännösten, raportoijan ja tutkimusten suorittajien kredibiliteetin arvioinnin vuoksi haastavaa materiaalia käytettäväksi. En pyri tulevilla sivuilla tarkastelemaan jokaista tutkimusta näiden aspektien valossa kriittisen metodologisesti, vaan pikemminkin tuomaan pinnalle mahdollisuuksia ja potentiaalia, jota pakurikäävän tiimoilta on tutkimuskentältä löydetty ja hyödyntämään niiden tutkijoiden ja tutkimusryhmien tuotantoa, joiden taustoista minulla on edes jonkinlainen käsitys.

Lisäksi haluan todeta, että vaikka lukuisilla pakurin sisältämillä yhdisteillä on yksin todettu useissa tutkimuksissa erittäin positiivisia vaikutuksia eri syöpätyyppien hoidossa ja immuniteettimme vahvistamisessa (esim. betuliinihappo, beetaglukaanit), en aio tulevilla sivuilla selkeyden vuoksi käydä läpi näitä tutkimuksia, vaan pysyn ainoastaan pakurilla suoritettujen tutkimusten piirissä.

Esimerkiksi betuliinihapolla on todettu selkeitä syöpäsolujen apoptoosia (ohjelmoitu solukuolema) aikaansaavia vaikutuksia ja tästä on toki hyvä olla tietoinen. Pakuri ei kuitenkaan ole sama asia kuin sen sisältämä betuliinihappo. Ajatusta selkeyttääkseni haluan pienen peilin kautta todeta, että esimerkiksi muutama vuosi sitten julkaistiin tutkimus, jossa mäkikuisma (Hypericum perforatum) tuhosi siittiösoluja koeputkessa. Massamedia uutisoi aiheesta otsikoin ”mäkikuisma heikentää lisääntymiskykyäsi”.

Liian suoria johtopäätöksiä ei voida juuri tästä syystä vetää koeputki- tai eläinkokeilla saaduista tutkimuksista – suuntaan tai toiseen.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!

Tilaa tästä!

Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.

© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja