Kiistattomia terveysvaikutuksia

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.

Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, jotka riittävissä määrin suun kautta nautittuina aikaansaavat terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia (FAO/WHO 2001). Probiooteilla on suuri merkitys muun muassa infektioiden ehkäisyssä. Niitä on käytetty lääkintätarkoituksessa jo usean vuosikymmenen ajan. Lääkintään käytetyt probioottiset bakteerit ovat lähinnä laktobasilleja ja bifidobakteereja; puhutaan probioottisista maitohappobakteereista. Probioottivalmisteet luokitellaan elintarvikkeiksi.

Tiedeyhteisö on yhtä mieltä seuraavista probioottien kriteereistä:

Probioottibakteereilla tulee olla ns. humaani kanta eli niiden tulee olla peräisin ihmisestä.
Eivät saa olla taudin aiheuttaja.
Probioottivalmisteen tulee kestää mahalaukun happamia olosuhteita sekä sappihappojen vaikutuksia. Olennaista on, että probioottivalmisteen maitohappobakteerit säilyvät elinkykyisinä kulkiessaan mahasuolikanavan läpi.
Probioottien tulee kyetä lisääntymään suolistossa ja kiinnittyä tehokkaasti paksusuolen limakalvoon (kolonisaatio).
Valmisteen probioottibakteerien tulee kestää elintarvikkeiden valmistuksessa käytettäviä teknologisia prosesseja ja materiaaleja. Probioottien elinkykyisyyden tulee säilyä elintarvikkeen myyntiajan loppuun.
Valmisteen terveysvaikutuksista tulee olla tutkittua tietoa.

Euroopan komissio on jo pitkään tukenut tutkimusohjelmia, joissa probioottien vaikutuksia selvitetään. Useita suomalaisia tutkijoita on osallistunut näihin projekteihin. Eräs heistä on professori Erika Isolauri Turun yliopistosta. Hänen mukaansa probioottien tutkimuksessa on siirrytty ”vatsaväittämien” sijasta tieteelliselle pohjalle. Tutkimusten kohteena ovat olleet probioottien vaikutukset erityisesti pikkulasten akuuttien rotavirusripulien hoidossa. Ripulin saamisen riski pieneni kolmasosalla probioottihoitoa saaneista. Ripulia estävä vaikutus näytti olevan tehokkaampi lapsilla kuin aikuisten ripulien ehkäisyssä. Toistuvien ”flunssien” esiintyvyys on ollut probioottiryhmässä vähäisempää. Suotuisia vaikutuksia on saatu sekä hengitystie- että suun alueiden infektioiden hoidossa.

Probioottisten maitohappobakteerien terveysvaikutukset ovat kiistattomia, edellyttäen, että valmisteen bakteerit ovat ihmisperäisiä ja vaarattomia. Niiden tulee pystyä kulkeutumaan riittävinä määrinä suolistoon ja kiinnittymään suolen epiteelisoluihin. Riippuen suoliston mikrobitasapainon häiriöiden vaikeusasteesta on tärkeää, että probioottivalmisteiden bakteerimäärät ovat riittäviä korjaamaan suoliston mikrobitasapainon häiriöitä niin, että tautia aiheuttavien mikrobien määrä oleellisesti vähenee ja suoliston limakalvot tehokkaasti ”kolonisoituvat” probioottibakteereilla.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!

Tilaa tästä!

Terveyssivut

Kaarlo Jaakkola

Post Detail