Tulehdukset voivat johtaa rappeutumissairauksiin

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.

Vastustuskykymme on monimutkainen ja tiukasti säädelty elinjärjestelmä. Se toimii tavallaan ”kaksiteräisenä miekkana”. Puolustaessaan elimistöä vieraita, sisään tunkeutuvia pieneliöitä vastaan immuunijärjestelmään kuuluvat syöjäsolut voivat ”niellä” pieneliön. Toisaalta immuunijärjestelmä voi myös muodostaa mitä erilaisimpia vasta-aineita vieraille aineille, joita on päässyt infektion yhteydessä tai muuten elimistöön. Reagoidessaan vasta-aineet voivat suojata elimistöä.

Pitkään jatkuessaan matala-asteinen tulehdus johtaa ikääntymis- ja kroonisiin sairauksiin kuten niveltulehduksiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, Alzheimerin tautiin ja muihin neurologisiin tauteihin.

Kun in ammaatiossa on syntynyt sisäsyntyinen vasta-aine, se voi käynnistää immuunivasteen, joka vaurioittaa potilaan omia kudoksia, kuten nähdään autoimmuunisairauksiin kuuluvassa nivelreumassa. Immuunijärjestelmään kuuluvat muistisolut voivat varastoida tunnistetiedot miljoonien erilaisten antigeenien joukkoon, jolloin ne voivat jopa suojata elimistöä tai myös myöhemmin käynnistää uudelleen tulehduksia.

Immuunijärjestelmä on monimutkainen soluverkosto, jonka osat työskentelevät yhteistyössä toistensa kanssa. Sen eri osat ovat sijoittuneet eri puolille elimistöä. Suolen ympärillä on noin 70 % lymfosyyteistä (vasta-aineita tuottavista valkosoluista) Suurikokoisia lymfosyyttejä kutsutaan myös ns. syöjäsoluiksi. Vähän tavallista suuremmat lymfosyytit voivat tappaa syöpäsoluja. Niitä kutsutaan NK-soluiksi, englanniksi Natural Killer cells.

Liiallinen hapen ja typen aineenvaihduntaan liittyvä vapaaradikaalimuodostus aiheuttaa hapetusstressiä. Solurakenteiden vaurioituminen käynnistää tärkeän biologisen tapahtuman, jota kutsutaan tulehdukseksi eli in ammaatioksi. Se on mukana itse asiassa lähes kaikissa pitkäaikaisissa rappeutumissairauksissa. Tunnetaan kaksi muotoa, akuutti ja krooninen tulehdus.

Akuutti tulehdus on varsinkin alussa suojaava tapahtuma pieneliöiden aiheuttaman infektion torjumiseksi. Sairas- tetun infektion jälkeen saattaa kuitenkin käynnistyä krooninen matala-asteinen tulehdustapahtuma, jotta elimistöön jäljelle jääneet mikrobit tuhoutuisivat ja alueen vaurioituneet rakenteet poistuisivat. Immuunisolut toimiessaan tuottavat mm. runsaasti vapaita radikaaleja, jolloin käynnistyy tulipalon omainen tapahtuma, hapetusstressi. Vapaat radikaalit tappavat usein mikrobeja, mutta tulehdusalueella on tapahtunut kudosvaurioita. Ilman tehokasta inflammaatiota soluvauriot eivät voi tervehtyä normaalisti.

Toisinaan immuunijärjestelmä ei pysty saattamaa loppuun tulehdusreaktiota, jolloin matala-asteinen tulehdus jatkuu. Seurauksena on muutoksia verisuonissa, kudosneste lisääntyy aiheuttaen turvotusta ja tulehdussoluja ilmaantuu vaurioalueelle. Monet taudit ovat ns. autoimmuunisairauksia. Useimmat reumaattiset taudit, joissa krooninen tulehdus etenee sidekudoksissa, ovat ns. systeemisiä tai tarkemmin määrittämättömiä autoimmuunisairauksia. Niiden hoidossa ravitsemushoidot voivat näyttää ”leijonankyntensä”.

Krooniseksi muuttunut tulehdus ylläpitää myrkyllisten aineiden tuotantoa aiheuttaen pitkäaikaista taudin etenemistä, mistä seuraa tavanomaisia kansansairauksia eli rappeutumissairauksia. Lisääntynyt hapetusstressi ja krooninen tulehdus yhdessä aiheuttavat ja ylläpitävät useimpien kroonisten sairauksien syntytapahtumia. Rappeutumissairauksia ovat mm. syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, niveltulehdukset, tulehdukselliset suolistosairaudet ja neurologiset sairaudet kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti ym.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!

Tilaa tästä!

Terveyssivut

Kaarlo Jaakkola

Post Detail