Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Amerikkalaiset professorit Gershwin, Beach ja Hurley esittivät kirjassaan Nutrition and Immunity (1985) käsityksensä siitä, kuinka yleisiä pienoisravintotekijöiden puutostilat todella ovat:
- Useissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa on todettu, että monissa väestöryhmissä on eriasteisia puutostiloja.
- Näillä puutostiloilla on ilmeinen yhteys länsimaisen väestön potemiin rappeutumissairauksiin.
- Näiden tietojen nopea soveltaminen on äärimmäisen tärkeää, koska maailmassa on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat hoidettavissa antamalla puuttuvia ravintotekijöitä.
22 vuotta myöhemmin pidettiin Helsingissä Hivenaineet ja terveys -kongressi. Helsingin yliopiston tiedelehti Yliopisto referoi elokuussa 2007 Cornellin yliopiston professorin Ross Welchin esitelmää seuraavasti:
- Yli puolet maailman väestöstä kärsii välttämättömien hivenaineiden puutteista.
- Varsinkin seleenin, jodin, raudan ja sinkin puutostilat ovat hyvin yleisiä.
- Maapallon mittakaavassa tilannetta on täysi syy kutsua kriisiksi.
- Ongelmalla on kauaskantoisia vaikutuksia kansojen terveyteen ja sitä kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen.
- Puutostilat huonontavat työntekijöiden terveyttä ja alentavat tuottavuutta, joten vaikeudet näkyvät alentuneena bruttokansantuotteena.
Molemmilla asiantuntijakannanotoilla on suuri painoarvo.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola