Antioksidanttien puutostilat ovat yleisiä

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.

Amerikkalaiset professorit Gershwin, Beach ja Hurley esittivät kirjassaan Nutrition and Immunity (1985) käsityksensä siitä, kuinka yleisiä pienoisravintotekijöiden puutostilat todella ovat:

  • Useissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa on todettu, että monissa väestöryhmissä on eriasteisia puutostiloja.
  • Näillä puutostiloilla on ilmeinen yhteys länsimaisen väestön potemiin rappeutumissairauksiin.
  • Näiden tietojen nopea soveltaminen on äärimmäisen tärkeää, koska maailmassa on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat hoidettavissa antamalla puuttuvia ravintotekijöitä.

22 vuotta myöhemmin pidettiin Helsingissä Hivenaineet ja terveys -kongressi. Helsingin yliopiston tiedelehti Yliopisto referoi elokuussa 2007 Cornellin yliopiston professorin Ross Welchin esitelmää seuraavasti:

  • Yli puolet maailman väestöstä kärsii välttämättömien hivenaineiden puutteista.
  • Varsinkin seleenin, jodin, raudan ja sinkin puutostilat ovat hyvin yleisiä.
  • Maapallon mittakaavassa tilannetta on täysi syy kutsua kriisiksi.
  • Ongelmalla on kauaskantoisia vaikutuksia kansojen terveyteen ja sitä kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen.
  • Puutostilat huonontavat työntekijöiden terveyttä ja alentavat tuottavuutta, joten vaikeudet näkyvät alentuneena bruttokansantuotteena.

Molemmilla asiantuntijakannanotoilla on suuri painoarvo.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!

Tilaa tästä!

© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola