Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Pellavansiemenrouhe sisältää runsaasti lignaanien ryhmään kuuluvia yhdisteitä, joita on myös muissa viljoissa, hedelmissä ja vihanneksissa. Pellavansiemenen lignaanipitoisuudet ovat jopa 1000 kertaa suuremmat kuin rukiin ja kauran. Paksusuolen bakteerit hapettavat rouheen kasvilignaanit muuttaen ne nisäkkäiden lignaaneiksi.
Lignaanit saattavat estää paksusuolen syöpää. Lisäksi ne voivat olla hyödyllisiä sydänverisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Lignaanit saattavat ehkäistä verihiutaleiden kokkaroitumista ja siitä johtuvia veritulppia ja poistaa nestettä.
Nisäkäshormoni enterolaktoni estää paksusuolessa syöpäsolujen kasvua. Lignaaneja tutkineen professori Herman Adlercreutzin mukaan kolmasosalla suomalaisista naisista veren enterolaktonitasot olivat niin alhaisia, että tilastollisten tutkimusten mukaan riski sairastua paksusuolisyöpään on viisinkertainen.
Lignaanit luokitellaan syöpää estäviin aineisiin. Koska syöpä kehittyy hitaasti monien vaiheiden kautta ja monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, on lähes mahdotonta saada lopullista näyttöä lignaanien osuudesta syövän kehitykseen. Ilmeisen hyödyllisten vaikutusten vuoksi pellavansiemenrouheen käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään, vaikka lopullinen näyttö sen vaikutuksista syövän hoitoon puuttuu.
Käsitykset kasvisrohtojen hyödyllisistä vaikutuksista syöpäsairauksien estossa perustuvat pääasiassa koe-eläintutkimuksiin ja johtopäätöksiin, joita on tehty eri kansojen ja väestöryhmien ruokavalioiden vertailututkimuksista.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola