Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Sienitutkija Aarre Rauhala mainitsee pakurista kirjassaan Kasvien sienitauteja (1958) ja hän tunnisti perinteisen teeaineksen pakuriksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1950 Karjalaan tekemällään tutkimusmatkallaan. Rauhala koetti 50-luvun alkupuolella saada lääketehtaita ja tutkimuslaitoksia tutkimaan pakuria, mutta kiinnostusta ei tuolloin löytynyt. Luonnonkasvien ja sienten hyödyntämisen pioneeri, […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Suomessa kääpiä on käytetty satoja vuosia mm. sytykkeinä, neulatyynyinä, väriaineiden lähteinä sekä ravintona ja lääkkeenä. Kääpien käyttötavat ovatkin huomattavan moninaisia ja esimerkiksi isoista pakureista on koverrettu Pohjois-Lapissa kaikupohjia shamaanirummuille, joiden päälle on pingotettu poronnahasta valmistettu kalvo. Varhaisin toistaiseksi löytämäni kirjallinen maininta pakurin suomalaisesta […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikääpää ei nimensä puolesta tule sekoittaa jalavanpakuriin. Jalavanpakuri on leppäkääpien sukuun kuuluva, vanhojen jalavien latvaoksien lahottaja. Se elää ainoastaan jalavilla, pääasiassa kynäjalavalla (Ulmus laevis) ja vuorijalavalla (Ulmus glabra), muodostaen laajan, jopa monen metrin mittaisen ruskean itiöemän puun kuoren alle. Sienen pinta on ruskea […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Suomen metsissä muhii läjäpäin poikkeuksellisen huikeita lääkekasveja ja -sieniä, joista monet ihmiset eivät ole tietoisia. Välillä kirjaimellisesti pihapuissamme kasvavat lääkinnälliset sienet tarjoavat erittäin laajan spektrin mielenkiintoisia yhdisteitä, joilla on etenkin kyky säädellä vastustuskykymme toimintaa efektiivisesti, mutta toisaalta turvallisesti. Suomesta löytyvistä lääkinnällisten sienten lajikkeista […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Ravinteellisesta näkökulmasta todettuna sienissä on yleisesti ottaen paljon kuitua, B1-, B2-, B3- ja D2-vitamiinia, proteiinia ja toisaalta erittäin vähän kaloreita. Näiden tuttujen ravinteiden sijaan monet sienet sisältävät kuitenkin erittäin mielenkiintoisia yhdisteitä, joilla on todettu mm. antibakteerisia, antiviraalisia, antifungaalisia, tulehduksia hillitseviä, kipuja lievittäviä ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Tämä kirja käsittelee pääasiassa kääpiä. Pakurikäävän lisäksi kirja sivuaa useita muita lääkinnällisiä sieniä, jotka ovat lähes aina puiden kyljillä kasvavia kääpiä. Käävät ovat lajiryhmänä hyvin vanha, luultavasti yhtä vanha kuin puiden elomuotoryhmä. Niitä on esiintynyt ainakin 360 miljoonaa vuotta ja ne ovat kehittyneet […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Kansainvälisen sieniyhdistyksen puheenjohtajan, professori David L. Hawksworthin mukaan maapallolla elää yli 1,5 miljoonaa eri sienilajia. Näistä tunnistettuja lajikkeita on vasta noin 14 000–22 000. Tällä hetkellä tunnetuista sienilajikkeista noin 700 lajiketta käytetään ruokana ja noin 400 lajikkeella tiedetään olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Erikoistutkija Hannu Mäkelän […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Kiinnostuin pakurikäävästä vuonna 2008 kuunnellessani thebestdayever.com -nimiseltä verkkosivustolta lääkinnällisiä sieniä (engl. medicinal mushrooms) käsittelevän haastattelun, jolla David Wolfe puhui eri kääpien positiivisista vaikutuksista mm. immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan. En ollut aiemmin kuullut lääkinnällisten sienten erillisestä kategoriasta ja muistan tutkineeni vielä samana iltana internetistä […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikääpä on tunnettu kenties jo tuhansia vuosia monipuolisena rohtona. Viimeisten 60 vuoden aikana sen aineosia ja vaikutuksia on tutkittu hyvin paljon, alkujaan venäläisten toimesta, myöhemmin suomalaisten ja nykypäivänä varsinkin kiinalaisten, korealaisten ja japanilaisten tutkijoiden keskuudessa. Viime aikoina superruokainnostuksen myötä pakuri on noussut ennennäkemättömään […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Siitake (Lentula edodes) Siitakesieni ovat todennäköisesti suurimmalle osalle suomalaisista kaikkein tutuin yksittäinen, enemmän tutkittu lääkinnällinen sieni. Näitä sieniä löytyy käytännössä jokaisesta kotimaisesta supermarketista ja niiden hyödyntäminen osana keittoja, muhennoksia ja paistoksia on helppo väline lääkinnällisten sienten käyttömäärien lisäämiseen arjessa. Siitakkeen kuivapainosta neljäsosa on […]